16.2.2016 16:07

Urheilijan terveystarkastus: mielenrauhaa vanhemmille, treenitehoa urheilijalle

Kun viikkoon sisältyy kymmeniä harjoitustunteja, on urheilijan tärkeää tietää olevansa riittävän terve treenaamaan. Urheilijan terveystarkastus Terveystalolla oli Eetu ja Pipsa Pokkiselle vaivaton tapa selvittää, millä tolalla kunnianhimoisesti harjoittelevien urheilijoiden terveydentila on.


Kolme muodostelmaluistelun maailmanmestaruutta Rockettes-joukkueen riveissä voittanut Pipsa Pokkinen (24) ja hänen jääkiekkoa Espoon Kiekkoseurassa pelaava veljensä Eetu (14) elävät aktiivista urheilijan arkea. Viikoittaisten pelien lisäksi Eetua jäähallille kuljettavat aamujäät, iltatreenit ja maalivahtien omat harjoitukset.

Treenitunteja jäällä ja oheisharjoituksissa karttuu myös Pipsalle yli 20 viikoittain. Jäähalli onkin Pokkisille toinen koti – ja urheiluterveydestä huolehtiminen tärkeä osa arkea. Urheilussa kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että urheilijan fysiologia on kunnossa. Urheilijan terveystarkastus on helppo ja nopea tapa selvittää, miten harjoittelua voidaan tehostaa ja vammoja ehkäistä ennalta.

Eetu kävi urheilijan terveystarkastuksessa kesällä 2012 yhdessä jääkiekkojoukkueensa kanssa. Pipsa hakeutui Terveystalon tarkastukseen myöhemmin veljensä positiivisten kokemusten innostamana. Toimipisteiden hyvä saavutettavuus, avulias asiakaspalvelu ja lääkäreiden ammattitaito jättivät sisaruksille hyvän vaikutelman. Lääkärit selittivät urheilijoille yksityiskohtaisesti laboratoriokokeiden tuloksia, eikä mikään jäänyt askarruttamaan sisaruksia heidän terveystarkastustensa jälkeen. ”Oli hyvä, että verikokeessa testattiin ja selitettiin sellaisia arvoja, mitä harvoin tarkastetaan. Olen käynyt fysioterapeutilla moneen otteeseen, mutta lääkäritapaamisessa sain silti aivan uutta tietoa ja vinkkejä”, Pipsa arvioi.

Urheiluterveyden seuranta avain menestykseen

Pipsan mielestä urheilijan terveystarkastuksen tärkein osuus on sydänfilmi. Kilpaurheilijoiden sydänperäiset äkkikuolemat ovat ääriesimerkki niistä surullisista seurauksista, joita urheiluterveyden puutteellisella seurannalla voi olla. Lähes 20 vuotta urheillut Pipsa toivookin, että urheiluterveyden merkitys opittaisiin ymmärtämään suomalaisessa urheilukulttuurissa entistä paremmin ja sen seuraamiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

”Menestyksekkääksi urheilijaksi ei tulla pelkillä punnerruksilla ja vatsalihaksilla. Urheilijoiden terveyden seuraaminen on Suomessa vielä lapsenkengissä, ja kustannukset ohjataan urheiluterveyden seuraamisen sijaan valmennukseen. Monesti unohdetaan, että urheilija on systeemi, ja että monilta ongelmilta voitaisiin välttyä löytämällä treenin, levon ja ravinnon oikea suhde.”

Tarkastuksessa käyneet Pokkisen sisarukset uskovat, että urheilijan terveystarkastus on hyödyllinen paitsi urheilijalle itselleen, myös hänen vanhemmilleen. Lääkärintarkastuksen jälkeen nuoren urheilijan vanhemmat saavat yksityiskohtaista tietoa lapsensa todellisesta terveydentilasta. Huolestuneen vanhemman helpotus on suuri silloin, kun urheilijan terveydentilasta ei löydy mainittavaa. Toisaalta urheilijan terveystarkastuksessa voidaan kartoittaa monia sellaisia riskitekijöitä, jotka voivat aiheuttaa urheilijoille vaivoja myöhemmin ja joista nuoren urheilijan vanhempien on hyvä olla perillä. ”Nuoret urheilijat eivät välttämättä osaa, jaksa tai muista kertoa vaivoistaan taustajoukoilleen. Kivulle tulee nopeasti immuuniksi, joten nuori urheilija saattaa kärsiä ongelmista pitkäänkin ennen kuin ne huomataan”, Pipsa harmittelee.

Lääkäriä on vaikeampi kyseenalaistaa kuin vanhempia, joten terveystarkastuksesta voi olla yllättäviäkin, vanhempia miellyttäviä hyötyjä. ”Meillä äiti oli tyytyväinen siihen, että lääkäri käski minun syödä enemmän vihreää. Ja niin olen tehnytkin”, Eetu vannoo.

Nuori urheilija hyötyy terveystarkastuksesta

Pipsa aloitti luistelukoulun 5-vuotiaana ja vaihtoi yksinluistelusta muodostelmaan kouluiässä. Maalivahdin paikkaa pitävä Eetu innostui kiekkokoulusta kaverin houkuttelemana ja aloitti jääkiekon 6-vuotiaana. Jo lapsena aktiivisen urheilu-uran aloittaneet sisarukset ovat yksimielisiä siitä, että mitä nuorempana urheilijan terveyden seuranta aloitetaan, sitä enemmän urheilija siitä hyötyy.

”Kehon virheasennot olisi tärkeää löytää jo ennen kasvuvaihetta. Mielestäni hyvä aika ensimmäiselle terveystarkastukselle voisi olla esimerkiksi 9-12-vuotiaana”, Eetu arvioi.

Urheilijan terveystarkastuksesta olisi Pokkisten mukaan hyötyä varsinkin joukkuelajeissa, joissa kunkin urheilijan yksilöllisiä ominaisuuksia ei aina pystytä huomioimaan. Urheilijan terveystarkastuksen palaute välitetään myös joukkueiden valmentajille, jolloin he pystyvät laatimaan harjoitusohjelmat sellaisiksi, että ne palvelevat eri kehitysvaiheissa olevia nuoria mahdollisimman hyvin. Näin tehtiin myös Eetun joukkueessa.

Sekä Pipsa että Eetu ovat kärsineet rasitusvammoista, jotka olisi pystytty oikein toimin välttämään. Riskitekijöiden varhainen tunnistaminen onkin sisarusten mielestä äärimmäisen hyödyllistä.

”Olen vanhemmiten ymmärtänyt, että nuorten urheilijoiden seuranta olisi erittäin tärkeää. Turhia vammoja pystyttäisiin siten ennaltaehkäisemään aikaisemmin”, Pipsa toteaa. ”Terveystalo on edelläkävijä tässä ennaltaehkäisyssä ja urheilijoiden kokonaisvaltaisen terveyden hoidossa.”