13.6.2012 12:28

Hyppääjän polvi

Hyppääjän polvi on tuttu rasitusvamma etenkin pallopelien kaltaisissa lajeissa, jotka vaativat nopeita pysähdyksiä ja kiihdytyksiä tai toistuvia hyppyjä ja potkuja.


Hyppääjän polvi on tuttu rasitusvamma etenkin pallopelien kaltaisissa lajeissa, jotka vaativat nopeita pysähdyksiä ja kiihdytyksiä tai toistuvia hyppyjä ja potkuja.


Hyppääjän polvi on yleinen rasitusvamma, jossa kipukohta paikantuu useimmin polvilumpion alakärkeen, polvijänteen kiinnittymiskohtaan. Vammassa myös reisijänteen liitos polvilumpioon voi oirehtia.

Tyypillisimmin hyppääjän polvea tavataan lajeissa, joihin kuuluu voimakkaita ponnistuksia ja joihin liittyvien suunnanvaihdosten yhteydessä polvi kiertyy. Tällaisia lajeja ovat monet pallopelit.

Rasitusvamman syyt

Vaikka hyppääjän polvelle tyypilliset polvilumpion ala- ja yläpuolisten jänteiden kiinnittymiset voivat vaurioitua yksittäisissä voimakkaissa ponnistuksissa tai hypyissä, tavallisemmin vamman taustalla on liikunnan yhteydessä tapahtuva polven etuosan kuormittumisen virhe. Vääränlaisen kuormittumisen taustalla voi olla alaraajojen heikko lihaskunto tai huono lihastasapaino.

Useimmiten oireen syy on kuitenkin nilkan ja jalkaterän liiallinen sisäkierto, joka johtaa polven etuosan kuormitusakselin vinoutumiseen. Tällöin jänteiden epätasainen rasitus kuormittaa ja ärsyttää osaa jänteistä. Seurauksena on ärsytystulehdus, joka voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa jopa kudosmuutoksia, kuten jänteen paksuuntumista, arpeutumista, kiinnikkeitä ja liiallista verisuonituksen kasvua. Pahimmillaan hyppääjän polven paraneminen voi viedä kuukausia.

Hyppääjän polven hoito

Kivuliaan polvivamman hoidossa tähdätään tulehduksen vähentämiseen kuormitusta keventämällä ja kylmähoidolla. Tarvittaessa oireiden lievittämiseen voidaan käyttää myös tulehduskipulääkitystä. Kireiden etureiden lihaksien venyttely ja hieronta saattavat helpottaa kipua.

Koska hyvin toimivat lihakset vähentävät jänteisiin kohdistuvaa rasitusta, lihaskunnon ja lihastasapainon maltillinen kohentaminen parantavat polven etuosan kuormittumista. Etureiden ns. eksentrinen (”jarruttava lihastyö”) kuntoutus on todettu tehokkaaksi. Kotona voi tehdä esimerkiksi hallittuja puolikyykkyjä, jotka lisäävät lihasvoimaa etureisiin. Koska liike on tehtävä huolellisesti, kuntoutujan kannattaa kyykkiä peilin edessä. Polvi ei saa kääntyä kyykyissä sisäänpäin, ja jalkaterät saavat aueta aavistuksen ulospäin. Myös takareisiä on syytä vahvistaa esimerkiksi koukistajaliikkeillä oikean lihastasapainon säilyttämiseksi.

Jos hyppääjän polvi -oireen taustalla on selvä alaraajan kuormitusakselin kiertovirhe, voidaan toipumista yrittää nopeuttaa esimerkiksi jämäköiden jalkineiden tai tukipohjallisten avulla.

Pitkittyneen hyppääjän polven hoidossa voidaan tarvittaessa käyttää myös tulehdusta vähentävää kortisoni-injektiota, liiallista verisuonitusta kutistavaa ultraääniohjauksessa annettavaa skleroterapiainjektiota tai ns. kasvutekijäinjektioita. Joskus tarvitaan leikkaushoitoa, jossa poistetaan yleensä polvitähystyksen lisäksi polvijänteen yläosaan jäänyt sairas ja haittaava kudos ja tarvittaessa jänteen revennyt osa kiinnitetään takaisin lumpioon.

Ennaltaehkäisy

Lihasvoima ja lihastasapaino ovat hyppääjän polvi -oireen ennaltaehkäisyn avaintekijät. Koska yleisin hyppääjän polven syy on pitkäaikainen polven etuosan kuormittumisen virhe, on suoritustekniikkaan kiinnitettävä erityistä huomiota oireen välttämiseksi.

Hyppääjän polven uusiutumisriskiä voidaankin tehokkaimmin pienentää selvittämällä oireiden syyt ja korjaamalla ne. Vaivasta on mahdollista päästä eroon jumpalla, oikeilla jalkineilla, suoritustekniikan muutoksilla ja dynaamisilla tukipohjallisilla.

Lähde: Kallio, Tapio. (2008). Kuntoilijan itsehoito-opas. 1. painos. s. 54-57. WSOYpro/Docendo, Jyväskylä.