17.2.2016 14:52

Akillesjänteen tulehdus ja akillesjänteen kipu

Pohkeen suuret lihakset kantaluuhun kiinnittävä akillesjänne on yksi elimistön vahvimmista jänteistä, ja kestääkin kuormitusta hyvin silloin kun rasitus kohdistuu jänteeseen oikealla tavalla. Akilleksen rasituskipujen syynä onkin tavallisimmin kantaluun vääntyminen vinoon askeltaessa, mistä seuraa akillesjänteen väärä kiertyminen.



Akillesjänne välittää pohjelihaksiston voiman kantaluuhun ponnistettaessa. Toisaalta se jännittyy myös liikkeen jarrutuksessa, ja ohjaa kimmoisuusenergian varastoitumista lihakseen.

Akillesjänteen kipu paikantuu tavallisimmin jänteen keskivaiheille, mutta toisinaan myös kantaluun kiinnittymiskohtaan. Jänteessä voi tuntua patti ja tulehtuneet kiinnikkeet saattavat aiheuttaa narinaa.

Oireen hoito

Akillesjänteen kipuoireen hoidoksi käy kylmähoito ja tulehduskipulääkitys. Tulehtuneiden kiinnikkeiden aiheuttama narina vaatii lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Jotta kivun aiheuttava syy voidaan korjata, on nilkan ja jalkaterän kuormitus korjattava kantakupiltaan jämäköillä ja pohjaltaan kiertojäykillä kengillä. Dynaamisista tukipohjallisista on joskus apua.

Kuntoutuminen

Eksentrinen eli vastustavaa lihastyötä sisältävä jumppa on osoittautunut tehokkaimmaksi kuntoutusmuodoksi erityisesti jänteen keskiosan kiputiloja hoidettaessa.

Pelkkä kantakorotus voi lievittää akillesjänteen kireyttä. Toisaalta se saattaa tehdä kantapään kuormituksen entistä kiikkerämmäksi, eikä siksi useinkaan auta syyn korjaamisessa. Akuutin kipuvaiheen ja turvotuksen aikana kylmähoito saattaa tuntua hyvältä, mutta pitkittyneessä akillesjänteen kiputilassa esimerkiksi villasukan tai säärystimen antama lämpö vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja auttaa kudoksia palautumaan.

Tutkimus

Oireiden pitkittyessä akillesjänne kannattaa tutkia ultraääni- tai magneettikuvauksella injektiohoitojen tai leikkauksen suunnittelemiseksi. Jos oireisto jatkuu hankalana tai akillesjänteessä todetaan osarepeämä, on leikkaus suositeltava vaihtoehto, sillä osarepeämän paranemistaipumus on akillesjänteessä huono.

Akilleskipujen ennaltaehkäisy

Akillesjänneongelmia voi ennaltaehkäistä valitsemalla sopivat ja riittävän jämäkät jalkineet. Myös säären ja jalkaterän hyvä lihaskunto auttaa ehkäisemään kiputiloja. Etenkin kylmällä säällä akillesjänne kannattaa suojata kylmältä lämpimän sukan tai säärystimen avulla.

Akillesjänteen katkeaminen

Akillesjänne voi katketa joko yllättäen ilman ennakko-oireita tai pitkään kipuiltuaan. Vaikka katkeamisen taustalla voi olla suurienerginen vammamekanismi esimerkiksi motocrossissa tai laskettelussa, voi myös pieni väärin kiertyminen ponnistaessa aiheuttaa niin suuren hetkellisen voiman akillesjänteen heikoimpaan keskikohtaan, että jänne repeää.

Usein jänteen revetessä tuntuu napsahdus, mutta kipu on vähäistä ja tuntuu siltä, kuin joku olisi potkaisut tai lyönyt akillesseutuun. Jos jänne on revennyt kokonaan, voi sormella kokeiltaessa havaita repeämäkohdassa kuopan. Pohkeen voima on repeämän jälkeen selvästi heikentynyt: voima ei välity kantaluuhun eikä varpaille nousu onnistu, vaikka varpaita pystyykin liikuttamaan.

Ensiapuna akillesjänteen katketessa on kohoasento ja kylmähoito yhdistettynä sopivaan kompressioon. Akillesjänteen totaalirepeämän hoidossa varmimmat hoitotulokset saadaan leikkaushoidolla, jossa jänteen revenneet päät saatetaan yhteen, säikeistö asetetaan huolellisesti lomittain ja tarvittaessa vielä vahvistetaan muilla ympäröivillä kudoksilla. Toimenpiteeseen kannattaa hakeutua mahdollisimman pian vammautumisen jälkeen, viimeistään noin 10 vuorokauden kuluessa.

Totaalirepeämän hoidossa on myös käytetty kipsihoitoa ilman leikkausta, mutta tuolloin hoito pitää aloittaa noin vuorokauden kuluessa tapaturmasta. Alaraajoja voimakkaasti kuormittavissa urheilulajeissa kipsihoidon tulokset eivät useinkaan ole niin hyvät kuin leikkaushoidolla.

Lähde: Kallio, Tapio. (2008). Kuntoilijan itsehoito-opas. 1. painos. s. 61-63. WSOYpro/Docendo, Jyväskylä.

Julkaistu: 15.8.2012