Solisluuleikkaus

Solisluuleikkausta käytetään sijoiltaan menneen solisluun hoidossa. Vaikeissa sijoiltaanmenoissa turvaudutaan leikkaukseen, jossa luunpäät kiinnitetään toisiinsa. Leikkausmenetelmä valitaan tapauskohtaisesti.

Solisluun murtumat

Solisluu on putkiluu, mikä yhdistää rintakehän ja lapaluun toisiinsa. Se ylläpitää hartian ryhtiä ja niveltyy lapaluun olkalisäkkeeseen. Solisluu murtuu herkästi kaaduttaessa olkapään päälle tai ojennetun käden varaan. Murtuman hoito määräytyy pääosin murtuman sijainnin ja murtumakappaleiden asennon perusteella.

Solisluunmurtumat jaotellaan sisä-, keski- ja ulkokolmanneksen murtumiin. Keskiosan murtumat ovat yleisimpiä, sisäosan murtumat hyvin harvinaisia. Solisluun keskiosan murtumien hoito tulee yksilöidä, hoitomuodon valinta – leikkaushoito vai ei – riippuu potilaan vaatimustasosta, murtumatyypistä ja siitä ovatko murtuneet kappaleet kaukana toisistaan. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että leikkaushoidon tulokset ovat parempia kuin ei leikkauksellisen hoidon; murtumat luutuvat nopeammin ja myös sairasloma-aika on ollut lyhyempi. Leikkaushoitoon taas liittyy enemmän leikkauksesta johtuvia komplikaatioita, mahdolliset tulehdukset ym. Solisluun ulkokolmanneksen eli olkapään puolisen osan murtumat ovat usein luonteeltaan epävakaita ja niillä on huono paranemistaipumus, siksi niiden hoidossa yleensä suositellaan leikkaushoitoa.

Solisluunmurtumien hoito on siis yksilöllistä. Hoitolinjan valinta tehdään yhdessä potilaan kanssa, huomioiden murtuman tyyppi ja eri hoitomuotoihin liittyvät riskit.