Olkapään kivun hoito

Olkanivel on ihmisen liikkuvin nivel, jonka normaalista toiminnasta vastaa lihasten, jänteiden ja nivelsiteiden herkkä tasapaino. Olkanivelen voi ylirasittumisen (yksipuolisesti rasittava työ), vammojen (kaatuminen, urheiluvammat) ja kudosten haurastumisen (ikääntyminen) vuoksi kehittyä erilaisia vaivoja. Ne voivat ilmetä kipuina, liikeradan puutteina, voimattomuutena tai yliliikkuvuutena.

Tavallisin ongelma on kiertäjäkalvosinjänteeseen liittyvät kiputilat, jotka yleistyvät 30 - 40 ikävuoden jälkeen. Kiertäjäkalvosin on myös herkimmin vaurioituva rakenne revähdyksissä ja muissa vammoissa. Nuorilla yleisin olkanivelongelma on yliliikkuvuus, joka saa usein alkunsa vammasta. Vaiva ilmenee toistuvana sijoiltaanmenona tai kivuliaina lonksahduksina (osittainen sijoiltaanmeno).

Muita ongelmia ovat jäätynyt olkanivel ja olkanivelen nivelrikkotauti. Tavallisimpia murtumia ovat solisluun ja olkaluun yläosan murtumat, sekä olkasolisnivelen vammat.

Vastaanotolla selvitetään olkapääkivun aiheuttaja mahdollisesti turvautuen kuvantamistutkimuksiin. Sen jälkeen sovitaan potilaan kanssa hoidosta, johon voi kuulua esimerkiksi lääke- ja leikkaushoitoa.

Olkapään jännevaiva – ahdas olka -oireyhtymä

Yleisin olkapään kiputila aikuisiällä on jänneperäinen vaiva. Eniten vaivaa aiheuttaa olkapään kiertäjäkalvosimeksi kutsuttu neljän lapaluun lihaksen jänteiden muodostama kokonaisuus.

Kiertäjäkalvosin jänteet voivat repeytyä joko vamman tai ikääntymisen ja kuluman kautta; repeämistä on näillä sivuilla erillinen selvitys (linkki).

Usein jännevaivaa esiintyy vaikka jänteissä ei olisikaan repeämää. Usein vaiva alkaa vammasta tai runsaasta voimankäytöstä varsinkin kohoasennossa työskennellessä. Iän mukana jännevaivat yleistyvät. Joskus jänteeseen kertyy myös kalkkia.

Tyypillinen oire on levossa tuntuva kipu. Rasituksessa kipua tuntuu etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Alentunut liikelaajuus ja voiman puute viittaavat siihen, ettei kyse ole pelkästään ärsytyksestä vaan kyseessä on jänteen repeämä. Eniten haittaavana oireena on useimmiten leposärky yöllä.

Iso osa olkapään vähitellen alkaneista jännevaivoista hoituu ilman leikkausta. Tärkeää on kuitenkin se, että olkapää tutkitaan ja tiedetään mitä hoidetaan. Erityisesti laajat repeämät olkavamman jälkeen tulisi selvästi tunnistaa ja hoitaa. Kipeästä olkapäästä tulee ottaa ainakin röntgenkuva ja usein tehdään magneettikuvaus.

Mikäli repeämää ei ole, on ensisijainen hoito fysioterapeutin ohjaama harjoittelu, jonka potilas toteuttaa itse. Jos oireilu ei helpota kolmesta kuuteen kuukauteen kestävällä harjoitteluohjelmalla, voidaan harkita tähystysleikkausta, jossa jänteille tehdään lisää tilaa. Leikkaus on varsin pieni toimenpide ja voidaan toteuttaa päiväkirurgiana mutta toipuminen kestää usein useamman kuukauden ajan.

Ari Hiltunen, Ortopedi, Terveystalo Pulssi, Turku