Nilkan tai jalkaterän kivun hoito

Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko aiheuttaa kipua ja liikerajoitusta tyvinivelessä sekä joskus hyvinkin kookkaiden luuvallien kasvamisen nivelen päälle. Hyvin jäykkä nivel altistaa usein myös päkiäkivulle. Vaiva on usein vammaperäistä, tietyt urheilulajit, kuten tanssi altistavat isovarpaan tyvinivelen nivelrikolle myöhemmässä elämässä.

Ei-leikkauksellinen hoito käsittää nivelen liikelaajuuden ylläpitämisen jumppaamalla, nivelrikon lääkkeellisen hoidon sekä nivelpistokset ja kenkävalinnat. Sopiva kenkä on tukeva, hyvin iskunvaimennettu ja edestä keinupohjainen.

Leikkaushoidon menetelmiä ovat nivelen tähystyspuhdistus, tekonivel sekä nivelen luudutus. Sopiva menetelmä valitaan nivelrikon asteen sekä potilaan tarpeiden ja odotusten pohjalta. Toipumisaika riippuu valitusta toimenpiteestä, tähystyspuhdistuksesta ja tekonivelleikkauksesta toipuu usein 1 – 3 kuukaudessa, mutta luudutusleikkauksen jälkeen toipilasaika voi kestää puoli vuottakin.

Kantapään kipeytymisen yleisin syy on plantaarifaskiitti. Moni tuntee vaivan nimellä luupiikki, mutta todellisuudessa kantaluussa olevalla luisella ulokkeella eli ns. piikillä ei ole todettu vaivan kanssa varsinaista syy-yhteyttä. Kantakipu on hyvin yleinen vaiva ja aiheutuu erityyppisestä rasituksesta. Se on hyvin yleinen seisomatyötä tekevillä.

Kantakivun tyyppioire on heti aamulla tuntuva kipu, joka helpottaa hetken jalkeilla oltua. Samanlaista liikkeelle lähtökipua voi esiintyä myös päivän aikana hetken istumisen jälkeen. Kipu tuntuu kannan alla yleisimmin kantapään sisäreunalla. Kantakivun diagnoosi on helppo tehdä kliinisessä tutkimuksessa, tarvittaessa voidaan tehdä tavallinen röntgenkuvaus tai magneettitutkimus.

Kantakipu on itsestään rauhoittuva vaiva, joka saattaa kuitenkin oireilla jopa yli vuoden ajan. Hoito tähtää kivun lievittämiseen ja leikkaushoitoa käytetään vain ani harvoin. Kivun hoitona käytetään erilaisia pehmusteita kannan alla, kortisoni ja botuliinitoksiinipistoksia, yölastaa ja venyttelyjä.

Nivelrikkoa voi esiintyä kaikissa nilkan ja jalkaterän nivelissä. Ylemmän nilkkanivelen ja isovarpaan tyvinivelen nivelrikko on usein seurausta aiemmasta vammasta. Nivelrikon ei-leikkauksellinen hoito käsittää kipulääkityksen, nivelrikon lääkehoidon, kenkävalinnat ja liikunta.

Leikkausta on harkittava kun nivelrikon muu hoito ei enää riittävästi auta. Perinteisesti nilkan ja jalkaterän alueella on nivelrikon tuhoamat nivelet luudutettu eli jäykistetty. Alemman nilkkanivelen ja jalkaterän keskiosan nivelissä luudutus ei aiheuta suurta toiminnallista haittaa. Liikkuviin niveliin, kuten ylempään nilkkaniveleen ja isovarpaan tyviniveleen on myös mahdollista tietyissä tilanteissa laittaa tekonivel. Näiden nivelten lieväasteisissa taudeissa käytetään myös tähystyksessä tehtävää nivelen puhdistusta.

Nilkan takaosaan voi kehittyä ahtautta synnynnäisesti lisäluun (os trigonum) vuoksi tai tapaturmaisesti. Tanssijoilla oireen takana voi olla isovarpaan pitkän koukistajajänteen tulehdus. Oireena on kipu nilkan takana tietyissä liikkeissä, erityisesti nilkan ojennuksessa. Diagnoosi selviää usein jo kliinisen tutkimuksen ja tavallisen röntgenkuvan avulla, tarvittaessa tehdään magneettitutkimus. Nilkan takaosan puhdistus ja tarvittaessa lisäluun poisto on yksinkertaista tehdä tähystämällä. Tähystystoimenpiteestä toipuu nopeasti.

Päkiäkipu on hyvin yleinen vaiva ja voi aiheutua useasta eri syystä. Päkiänivelten tulehdus voi olla rasitusperäistä esimerkiksi hallux valguksen aiheuttaman kuormitushäiriön seurauksena tai tulehduksellista kuten esimerkiksi reumataudeissa.

Tulehtunut päkiänivel on tutkiessa arka ja turvoksissa, mutta tavallinen röntgenkuva on yleensä normaali muutoin kuin pidemmälle edenneissä reumataudeissa. Kliinisessä tutkimuksessa päästään usein diagnoosiin, tarvittaessa käytetään magneettitutkimusta ja laboratoriotutkimuksia. Tulehtunutta niveltä hoidetaan yleensä kortisonipistoksella, mutta lopullinen hoito tähtää varsinaisen syyn korjaamiseen.

Freibergin tauti on lapsuusiän luutumishäiriöstä johtuva päkiänivelen nivelrikko, joka esiintyy useimmiten isovarpaan viereisessä eli II-päkiänivelessä. Nivelrikko aiheuttaa niveleen tulehduksen, jota voidaan rauhoittaa kortisonipistoksilla. Leikkaushoidossa kyseeseen tulee luun päähän tehtävä katkaisu ja kääntö siten, että huonoin osa nivelpinnasta tulee poistetuksi. Pitkälle edenneessä taudissa tekonivel on hyvä vaihtoehto.

Nivelreumapotilailla päkiänivelet saattavat olla niin pahasti taudin runtelemat, että ainoa vaihtoehto on luun päiden poisto leikkauksessa kokonaan. Tämä on toiminnallisesti jalan kannalta huono vaihtoehto, jota ei käytetä kuin erittäin vaikeissa tilanteissa.

Mortonin tauti on varpaiden tuntohermojen pinnetila, joka esiintyy useimmiten 3. ja 4. varpaan välissä, mutta myös 2. ja 3. varpaan välissä. Hermon pinnetila voi kehittyä mm. rakenteellisista syistä tai vamman seurauksena. Oireena on polttava tai pistävä kipu päkiässä, joka voi säteillä varpaisiin. Varpaissa voi esiintyä puutumista ja kengän pois ottaminen usein helpottaa kipua. Diagnoosi voidaan tehdä hermoratatutkimuksella, tarvittaessa käytetään myös magneettitutkimusta.

Mikäli kenkämuutoksilla tai päkiäpehmusteilla ei saada helpotusta oreisiin, voidaan kokeilla pistoksia. Leikkaushoidossa tehdään vaurioituneen hermon katkaisu, mikä johtaa varpaiden tunnon alenemaan. Tämä aiheuttaa yleensä kuitenkin vain hyvin vähän vaivaa.