Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotaudissa sydänlihaksen energian saanti on häiriintynyt sydämen omien valtimoiden ahtautumisen seurauksena. Valtimoiden ahtautumisen aiheuttaa suonten seinämään syntyneet kolesterolia sisältävät plakit. Tyypillinen oire on rasituksessa ilmaantuva rintakipu. Oireiden pysyessä kuukausia samanlaisena on kyseessä niin sanottu vakaa sepelvaltimotauti.

Sepelvaltimotauti voidaan jakaa karkeasti kahteen ilmenemismuotoon: sydäninfarktiin ja ahtauttavaan sepelvaltimotautiin. Jos epäillään sydäninfarktia, on syytä tehdä selvitykset erikoissairaanhoidossa päivystyksellisesti. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä ovat sen esiintyminen potilaan suvussa, tupakointi, verenpainetauti, nuoruus- tai aikuistyypin diabetes sekä hyperkolesterolemia eli korkea kolesteroli, etenkiin LDL-kolesteroli.

Kardiologin vastaanotolla potilasta haastatellaan ja riskitekijöiden perusteella arvioidaan sepelvaltimotaudin mahdollisuus. Perustutkimuksia sepelvaltimotautia epäillessä ovat kliininen rasituskoe eli ns. polkupyöräkoe ja tarvittaessa sepelvaltimoiden kuvantaminen.

Sepelvaltimotaudin hoito

Sepelvaltimotautia hoidetaan lääkkeillä tai toimenpiteillä. Näitä toimenpiteitä ovat sepelvaltimon laajennus ja verkkoputken asettaminen ja tarvittaessa sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Sepelvaltimotaudin hoidon tavoitteena on lievittää oireita sekä parantaa potilaan ennustetta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan elintapamuutoksia, riskitekijöiden kontrollointia ja ennustetta parantavaa lääkehoitoa.