Retinopatia ja sen hoito

Diabeteksen aiheuttama verkkokalvosairaus, retinopatia, on yleinen diabeteksen liitännäis-sairaus. Tyypin 1 diabetesta sairastavista 80-100%:lle kehittyy silmänpohjamuutoksia ensimmäisen 20 sairastamisvuoden aikana. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla voidaan retinopatiaa todeta jo diabeteksen diagnoosivaiheessa.

Ensimmäisiä havaittavissa olevia ns. taustaretinopatiamuutoksia ovat yleensä pienet hiussuonten pullistumat eli mikroaneurysmat, verkkokalvon verenvuodot ja muutokset verisuonten seinämissä; vakavammassa taustaretinopatiassa voi verkkokalvolle syntyä pieniä mikroinfarkteja.

Retinopatian edelleen vaikeutuessa voi kehittyä ns. proliferatiivinen retinopatia, jossa verkkokalvolle kasvaa hauraita uudisverisuonia, jotka voivat aiheuttaa verenvuotoja verkkokalvolle tai silmän sisään lasiaistilaan. Uudisverisuonien kasvaessa niihin kehittyy arpikalvoa, joka aiheuttaa vetoa verkkokalvolle ja voi johtaa verkkokalvon irtaumaan. Kaikissa retinopatian vaiheissa voi näöntarkkuutta uhkaavia muutoksia kehittyä makulaan eli tarkan näkemisen alueelle.

Retinopatia voi olla täysin oireeton eikä aiheuta välttämättä lainkaan muutoksia näkökykyyn, vaikka silmänpohjassa olisikin muutoksia. Tämän vuoksi säännöllinen silmänpohjien tutkimus joko silmänpohjavalokuvin tai silmälääkärin vastaanotolla tulisi kuulua jokaisen diabetesta sairastavan seurantaohjelmaan.

Lieviä taustaretinopatiamuutoksia ei tarvitse pääsääntöisesti hoitaa. Vakavampien muutosten ensimmäinen hoito on yleensä laserhoito, jolla pyritään pysäyttämään muutosten eteneminen ja uudissuonten kehittyminen. Vaikeampien silmänpohjamuutosten hoito voi vaatia lasiais- ja verkkokalvokirurgisia toimenpiteitä. Lisäksi voidaan käyttää lasiaispistoksia.

Diabeteksen aiheuttama verkkokalvosairaus, retinopatia, on yleinen diabeteksen liitännäis-sairaus. Tyypin 1 diabetesta sairastavista 80-100%:lle kehittyy silmänpohjamuutoksia ensimmäisen 20 sairastamisvuoden aikana. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla voidaan retinopatiaa todeta jo diabeteksen diagnoosivaiheessa.

Terve verkkokalvo
Kuvassa terve verkkokalvo
Diabeteksen aiheuttamia verkkokalvomuutoksia
Kuvassa diabeteksen aiheuttamia verkkokalvomuutoksia.

Ensimmäisiä havaittavissa olevia ns. taustaretinopatiamuutoksia ovat yleensä pienet hiussuonten pullistumat eli mikroaneurysmat, verkkokalvon verenvuodot ja muutokset verisuonten seinämissä; vakavammassa taustaretinopatiassa voi verkkokalvolle syntyä pieniä mikroinfarkteja. Retinopatian edelleen vaikeutuessa voi kehittyä ns. proliferatiivinen retinopatia, jossa verkkokalvolle kasvaa hauraita uudisverisuonia, jotka voivat aiheuttaa verenvuotoja verkkokalvolle tai silmän sisään lasiaistilaan. Uudisverisuonien kasvaessa niihin kehittyy arpikalvoa, joka aiheuttaa vetoa verkkokalvolle ja voi johtaa verkkokalvon irtaumaan. Kaikissa retinopatian vaiheissa voi näöntarkkuutta uhkaavia muutoksia kehittyä makulaan eli tarkan näkemisen alueelle.

Retinopatia voi olla täysin oireeton eikä aiheuta välttämättä lainkaan muutoksia näkökykyyn, vaikka silmänpohjassa olisikin muutoksia. Tämän vuoksi säännöllinen silmänpohjien tutkimus joko silmänpohjavalokuvin tai silmälääkärin vastaanotolla tulisi kuulua jokaisen diabetesta sairastavan seurantaohjelmaan. Silmänpohjatutkimus tulisi tehdä aina diabeteksen diagnoosivaiheessa. Tämän jälkeen yleensä suositellaan tutkimusta 1-2 vuoden välein ellei retinopatiaa todeta. Kun silmänpohjamuutoksia todetaan, kontrolleja suositellaan yleensä vuosittain tai tarvittaessa tiheämmin lääkärin tilannearvion mukaan. Raskauden aikana suositellaan tihennettyä silmänpohjaseurantaa.

Lieviä taustaretinopatiamuutoksia ei tarvitse pääsääntöisesti hoitaa. Vakavampien muutosten ensimmäinen hoito on yleensä laserhoito, jolla pyritään pysäyttämään muutosten eteneminen ja uudissuonten kehittyminen. Vaikeampien silmänpohjamuutosten hoito voi vaatia lasiais- ja verkkokalvokirurgisia toimenpiteitä.

Toteamattomana ja hoitamattomana retinopatia voi johtaa näön heikkenemiseen. Diabeettinen retinopatia onkin tärkeimpiä näkövammaisuuden aiheuttajia työikäisen väestön keskuudessa. Paras keino ehkäistä retinopatian kehittymistä ja pahenemista on hyvä perussairauden hoito, mahdollisimman lähellä normaalia olevat verensokeri  ja verenpaine, säännöllinen silmänpohjien seuranta ja tarvittaessa ajoissa annettu laserhoito.

Diabeettista silmäsairautta voidaan parhaiten tutkia ja hoitaa silmälääkärin vastaanotolla. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 15 paikkakunnalla.

Teksti: Silmätautien erikoislääkäri Tiina Virtamo
Terveystalo Helsinki Kamppi