Kuivat silmät

Silmän pinta on normaalisti kyynelnesteen kosteuttama. Jos kyynelnestettä erittyy liian vähän tai se ei leviä tasaisesti silmän pinnalle, silmä voi kuivua. Oireena kuivumisesta ovat mm. kirvely, kutina, punoitus, valonarkuus ja roskan tunne sekä siitä aiheutuva vetistys.

Silmän kuivuus voi johtua erilaisista perussairauksista (esim. Sjögrenin syndrooma, allergia, ruusufinni) tai niiden hoidossa käytettävistä lääkeaineista. Silmä on usein hieman normaalia kuivempi myös muutaman kuukauden laserleikkauksen jälkeen. Kuivat silmät voivat aiheutua myös itsestään. Kuivan silmän hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen. Itsehoitona voi kokeilla kosteuttavia silmätippoja. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos oireet eivät lievity tai on epäily jostain taustalla olevasta sairaudesta. Mahdollisesti taustalla oleva perussairaus pyritään hoitamaan pois. Oireita voidaan lievittää silmävoiteilla tai silmätipoilla.

Silmätippojen laitto.Kyynelfilmi koostuu pääosin kolmesta kerroksesta: lipidikerros, vesimäinen kerros ja musiinikerros, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. Pääosa vesimäisestä komponentista erittyy pääkyynelrauhasesta ja muut komponentit ns. apukyynelrauhasista. Häiriöt kyynelerityksessä tai kyynelnesteen koostumuksessa sekä anatomiset syyt, kuten luomien tai silmän pinnan rakenteelliset poikkeavuudet ja räpytysrefleksin puutteellisuus voivat aiheuttaa silmän pinnan kuivumista.

Oireet

Kuivasilmäisyyden tavallisimpia oireita ovat silmien punoitus, roskan tunne, kirvely ja polttava tunne silmissä. Näöntarkkuus voi vaihdella ja välillä näkö voi tuntua sumealta. Silmissä saattaa esiintyä vetistystä, etenkin ulkona ja tuulisella säällä. Oireet ovat usein selvimpiä heti aamulla sekä iltapäivisin ja iltaisin, usein työpäivän jälkeen. Yleensä kuivasilmäoireet ilmenevät molemmissa silmissä.

Kuivasilmäisyyttä voivat lisätä pitkäaikainen päätetyöskentely, kuiva sisäilma ja koneellinen ilmastointi.

Taustatekijät

Tavallisesti kuivasilmäisyyden taustalta ei löydy erityisiä sairauksia, mutta oireet ovat varsin yleisiä henkilöillä, joilla on reuma- tai sidekudossairaus. Hormonaalisilla tekijöillä on myös vaikutusta; kuivasilmäoireet lisääntyvät vaihdevuosi-iässä ja imetyksen aikana. Myös eräät lääkkeet, joista tavallisimpina e-pillerit, verenpainelääkkeet ja antihistamiinit, voivat lisätä kuivasilmäisyyttä. Allergioihin ja atopiaan liittyy usein kuivasilmäoireita. Taittovirheleikkauksen (LASIK) jälkeen sarveiskalvojen kuivuutta esiintyy ensimmäisen vuoden ajan, mutta oireet helpottavat tavallisesti sen jälkeen. Moniin silmäsairauksiin voi liittyä kuivasilmäisyyttä, kuten side- ja sarveiskalvoarpiin, kroonisiin tulehduksiin ja kyynelrauhasen sairauksiin. Silmäleikkausten jälkeen silmän pinta saattaa olla epätasainen ja aiheuttaa kyynelnesteen liiallista haihtumista. Kasvohermohalvaukseen liittyvä silmän sulkeutumishäiriö voi johtaa vakavaan silmän pinnan kuivumiseen. Silmänpainetaudin hoitoon käytettävät silmätipat voivat niin ikään lisätä kuivasilmäisyyttä.

Tutkimukset

Silmälääkärin vastaanotolla pyritään selvittämään kuivasilmäisyyden taustalla olevat syyt. Silmätutkimuksessa kiinnitetään huomiota luomien asentoon, kyyneltiehyiden avoimuuteen,  mahdollisiin kroonisiin luomireuna- tai sidekalvotulehduksiin, sarveiskalvon tilaan sekä kyynelfilmin epätasaisuuteen. Kyynelnesteen eritystä voidaan tarvittaessa mitata Schirmerin testillä, jossa pienet mittaliuskat asetetaan alaluomitaskuun ja mitataan silmien kyyneleritys viiden minuutin aikana.

Hoito

Apteekista löytyy useita silmän pintaa kostuttavia valmisteita sekä tippapulloissa että säilöntäaineettomina kertakäyttöpipetteinä. Kostutustippoja on saatavana sekä vesimäisenä että geelimäisenä.  Hankalissa oireissa voidaan käyttää myös voidemaista A-vitamiinipitoista salvaa yöksi lääkärin reseptillä. Jos kyseessä on vaikea kuivasilmäisyys, voidaan kyynelpisteisiin asettaa ns. kyyneltietulpat. Kuivasilmäisyys on yleensä pitkäaikaista ja oireiden lievittyminen perustuu kostutustippojen säännölliseen käyttöön, tarvittaessa useita kertoja päivässä.

 

Kuiva silmä potilas voidaan parhaiten tutkia ja hoitaa silmälääkärin vastaanotolla. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 14 paikkakunnalla.

Teksti: Silmätautien erikoislääkäri Anna-Ulrika Sarikkola
Terveystalo Helsinki Kamppi