Karsastuksen hoito

Karsastus on tila, jossa silmät eivät pysty katsomaan samaan pisteeseen samanaikaisesti. Karsastusta esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla, ja se on osittain periytyvää. Karsastus voi näkyä selvästi, jos silmät katsovat eri suuntiin (ns. ilmikarsastus). Tällöin potilaalla on usein kaksoiskuvia. Karsastus voi olla myös piilevää (ns. piilokarsastus), mikä tulee esille silmälääkärin vastaanotolla peittokokeessa. Peittokoetta tehdessä silmälääkäri peittää vuorotellen potilaan toisen silmän, ja tarkkailee silmien liikkeitä. Piilokarsastuksen oireita ovat esimerkiksi päänsärky tai vaikeudet lukemisessa. Karsastus voi aiheutua myös vakavista sairauksista, jonka vuoksi asiantuntijalle hakeutuminen on oireiden ilmaantuessa tärkeää sekä lapsille että aikuisille. Noin 5% lapsista on karsastusta, joka todetaan useimmiten neuvolassa. Lapsen karsastusta hoidetaan peittohoidolla tai silmälasien avulla.Vaikeissa karsastustapauksissa käytetään myös leikkaushoitoa. Alle 10-vuotiaan lapsen karsastuksen hoito on tärkeää, koska ilman hoitoa karsastava silmä voi jäädä pysyvästi heikkonäköiseksi. Aikuisen karsastusta hoidetaan prismalaseilla tai tarvittaessa leikkauksella.

Karsastuksella tarkoitetaan silmien yhteistoiminnan häiriötä. Se voi olla jatkuvaa, ajoittaista, puolta vaihtavaa eli vuorottelevaa tai piilokarsastusta. Jälkimmäisellä tarkoitetaan karsastusta, jota ei välttämättä huomaa, mutta joka silti voi aiheuttaa oireita. Kun karsastus on ilmeistä eli näkyvää, silmät katsovat eri suuntiin eli kieroon. Tällöin toinen silmä katsoo joko ulos-, sisään-, ylös- tai alaspäin suhteessa fiksoivaan silmään.

 

Miksi lapseni karsastaa? Miksi karsastan?


Lasten karsastusleikkaukset Terveystalo Kampissa.

Jonkinlaista karsastusta esiintyy noin viidellä prosentilla lapsista. Keskosilla karsastus on muita yleisempää.  Karsastus lisää toiminnallisen heikkonäköisyyden eli amblyopian riskiä lapsilla. Tällöin karsastavan silmän näöntarkkuus jää toista silmää huonommaksi eli silmästä tulee niin sanotusti ”laiska”. Joskus karsastuksen taustalta voi löytyä silmän rakenteen poikkeavuus tai sairaus. Näiden syiden vuoksi karsastava lapsi lähetetään neuvolasta silmälääkärin tutkittavaksi.

Osittain karsastus on periytyvää ja karsastava sisarus tai vanhempi löytyykin joka neljänneltä karsastavalta lapselta.

Karsastus voi alkaa myös aikuisiällä tai muuttua silloin piilokarsastuksesta näkyväksi karsastukseksi. Arviolta joka kolmannella yli 60-vuotiaalla karsastajalla, karsastusta on ollut jo lapsuudessa.

Mitä oireita karsastus aiheuttaa?

Näkyvä karsastus nimensä mukaisesti huomataan ja voi näin ollen aiheuttaa karsastavalle sosiaalista tai kosmeettista haittaa. Se saattaa myös aiheuttaa ulkona häikäistymistä karsastavaan silmään, ja lapsen ollessa kyseessä tämä voi ilmentyä joko silmän hieromisena tai sulkemisena.

Toiminnallinen heikkonäköisyys ei itsessään aiheuta oireita. Sen arvioimiseen tarvitaan aluksi silmälääkärin tutkimusta ja jatkossa säännöllistä näöntarkkuuden kontrollointia joko hoitoon perehtyneen hoitajan tai silmälääkärin toimesta.

Piilokarsastuksen tyypillisimpiä oireita ovat lähityöskentelyvaivat, jolloin lukiessa rivit tai kirjaimet hyppivät, kuva muuten sumenee tai ilmaantuu herkästi silmä- tai pääkipuja. Joskus voi nähdä selviä kaksoiskuvia. Lapsi ei välttämättä osaa kertoa näistä oireista, mutta saattaa alkaa välttää lukemista tai lukiessaan sulkea toista silmäänsä.

Tietyn tyyppiset karsastukset aiheuttavat poikkeavan päänasennon eli nk. kenokaulaisuuden. Pää voi olla joko kallellaan tai kääntyneenä sivulle tai ylös- tai alaspäin. Pitkään jatkuessaan kenokaulaisuudesta voi seurata niskavaivaa ja jopa epäsymmetriset kasvonpiirteet. Tällaisissa karsastuksissa karsastus on yleensä selvästi havaittavissa vain tietyissä katsesuunnissa.

Näkyvä karsastus voi olla psykologisesti kuormittavaa sekä lapsille että aikuisille. Se voi negatiivisesti vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja itsetunnon kehittymiseen.

Miten karsastusta voidaan hoitaa?

Hoitona voivat olla joko silmälasit, prismalasit tai silmää liikuttavien lihasten leikkaushoito. Prismalaseilla voidaan poistaa karsastuksesta aiheutuvaa kaksoiskuvaa tai esim. rivien hyppelyä, sillä prisma siirtää kuvan paikkaa, jolloin karsastuksesta huolimatta ihminen kykenee näkemään yhtenä. Karsastuksen seurauksena kehittynyttä mahdollista toiminnallista heikkonäköisyyttä hoidetaan lapsilla useimmiten peittohoidolla. Peittohoidossa parempi silmä laitetaan iholle kiinnitettävän lapun alle esimerkiksi parin tunnin ajaksi tiettyinä viikonpäivinä, tai päivittäin.

Oireinen karsastus, tai poikkeavan päänasennon aiheuttava karsastus kannattaa ehdottomasti hoitaa. Vaikka oireita ei olisi, kannattaa karsastus usein, ja mahdollisuuksien mukaan, hoitaa myös psykososiaalisista syistä.

Lisätietoja karsastusleikkauksesta