Glaukooma

Glaukooma, entisiltä nimiltään viherkaihi tai silmänpainetauti, on krooninen useimmiten hitaasti etenevä sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti peruuttamattomia muutoksia näköhermoon ja hermosäiekerrokseen. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen.

Glaukooman hoito - Normaali näkökyky
Kuvassa normaali näkökyky.
Glaukooman aiheuttama näkökyvyn häiriö
Glaukooman aiheuttama näkökyvyn häiriö.

Hoitamattomana glaukooma voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen.

Tärkeä riskitekijä on kohonnut silmänpaine. Silmänpaine kohoaa, jos silmän sisäisen kammionesteen tuotto ja ulosvirtaus ovat epätasapainossa. Mikäli kammionesteen ulosvirtaus heikkenee silmänpaine nousee.

Glaukooman hoito - Normaali näköhermo
Vasemmalla kuvassa normaali näköhermo.
Glaukooman vaurioittama kalpea näköhermo.
Glaukooman vaurioittama kalpea näköhermo.

Glaukooman riski lisääntyy merkittävästi iän myötä. Yleensä glaukooma todetaan yli 40-vuotiailla, mutta paineennousu voi alkaa missä iässä tahansa. Lapsilla esiintyvä synnynnäinen glaukooma on kuitenkin erittäin harvinainen. Glaukooman toteaa ja hoitaa aina silmälääkäri.

Avo- ja ahdaskulmaglaukooma


Katso videolta millainen on avokulmaglaukooma

Glaukoomaa on monta eri tyyppiä, joista yleisin on avokulmaglaukooma.
Avokulmagalukooma etenee hitaasti, keskeisen näön tarkkuus ja lukunäkö säilyvät hyvinä pitkään ja alkuvaiheessa potilas itse ei huomaa näössään vikaa. Siitä syystä sairaus jää piileväksi moneksi vuodeksi ja sen toteaminen varhaisessa vaiheessa vaatii aina silmälääkärin tutkimuksen. Usein sairaus todetaan sattumalta. Potilas huomaa usein sairauden vasta kun tauti on pitkälle edennyt ja suuri osa näkökentästä on jo vaurioitunut.


Katso videolta millainen on ahdaskulmaglaukooma

Ahdaskulmaglaukoomassa kammiokulman rakenne on ahdas ja kammionesteen ulosvirtaus on vaikeutunut. Seurauksena kammiokulma voi sulkeutua äkillisesti ja silmänpaine nousta vaaraallisen korkealle (glaukoomakohtaus). Oireina ovat voimakas päänsärky, silmäkipu, silmän punoitus, näön hämärtyminen, pahoinvointi ja oksentelu. Akuutti glaukoomakohtaus vaatii pikaista hoitoa, koska silmä on vaarassa sokeutua.

Myös silmävamma, silmän sisäinen tulehdus, pigmenttihiukkaset tai exfoliaatiomateriaali kammiokulmassa voi aiheuttaa paineennousua ja sekundaariglaukooman.

Silmän paineensietokyky on yksilöllinen. Kun paine ylittää silmän paineensietokyvyn, glaukooma alkaa kehittyä. Normaalipaineglaukoomassa silmänpaine on normaali - kuitenkin näille potilaille kehittyy glaukooma, joten pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä diagnoosin tekemiseen. Vastaavasti osalla potilaista silmänpaine voi olla koholla ilman, että heille kehittyy glaukoomalle tyypillisiä vaurioita.

Suomessa glaukoomaa sairastaa noin 80 000 ihmistä ja vuosittain todetaan 2500 uutta glaukoomatapausta.

Silmälääkärin tarkastusta suositellaan 40 ikävuoden jälkeen noin viiden vuoden välein ja 60 ikävuoden jälkeen noin kolmen vuoden välein, tarvittaessa useamminkin, erityisesti henkilöille joilla on merkittäviä riskitekijöitä kuten sukurasitus, kohonnnut silmänpaine, voimakas likinäköisyys, eksfoliaatio (mykiön hilseily) tai pitkäaikainen kortisonilääkitys.

Diagnosoinnissa ja seurannassa käytetään apuna myös  silmälaboratoriotutkimuksia, kuten näkökenttätutkimuksia. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 15 paikkakunnalla. Silmälaboratoriotutkimuksia tehdään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.

Teksti: silmätautien erikoislääkäri Janka Diemb
Terveystalo Helsinki Kamppi