Unihäiriöiden selvittely ja hoito


Unihäiriöt jaetaan karkeasti elimellisoireisiin ja ei-elimellisiin unihäiriöihin. Tyypillinen elimellisoireinen unihäiriö on uniapnea, johon liittyvät osaoireina kuorsaus, yölliset hengityskatkokset, usien ylipaino, unen huonolaatuisuus ja haittaava päiväaikainen väsymys. Myös kiputilat aiheuttavat elimellisoireista unettomuutta.  Useimpiin psyykkisiin oireyhtymiin kuuluvat unihäiriöt. Ei-elimellisestä unihäiriöstä puhutaan silloin, kun sen enmpää elimellisiä kuin selviä psykogeenisiä syitä ei löydy. Unihäiriöiden tutkiminen noudattelee siten yleisten psykiatristen tutkimusmenetelmien periaatteita. Toisinaan potilas ohjataan uniapneatutkimujkseen tai unitutkimukseen.

Unihäiriöiden hoito

Unihäiriöitä hoidetaan yksilöllisesti tutkimuksessa esiin tulleiden ongelmien mukaan. Elämäntapojen, unihygienian ja unirytmin neuvonta, lääkehoito, hypnoosi sekä rentoutushoitoihin ohjaaminen kuuluvat unihäiriöiden hoidon kirjoon. Lääkehoitoa suositellaan käytettäväksi vain tilapäisesti, mutta todetun psykiatrisen oireyhtymän (esimerkiksi masennuksen) pitkäkestoinen lääkehoito parantaa ajallaan myös unihäiriön.