Lasten kuume ja kipu

Lapsi tuntee kipua samalla tavalla kuin aikuinen. Lapsena kova ja huonosti hoidettu kipu voi jättää pysyviä jälkiä mieleen ja aiheuttaa pitkäkestoisia muutoksia kivun aistimuksessa.


Palvelut

Lapsilla kuume on tavallinen infektion oire. Kuumeella ei ole virallista raja-arvoa, mutta kehon normaalina lämpötilaa pidetään 36,3-37,5 °C astetta.

Lapsen kasvukivut

Mikä on ns. kasvukipu?

Asiantuntijat eivät ole täysin yksimielissä siitä, onko kasvukipua olemassa tai mistä se tarkalleen ottaen voisit johtua. Useimmiten kasvukipuna pidetään alaraajoissa (ei kuitenkaan nivelissä) esiintyviä toistuvia kiputiloja, joille ei löydy tunnistettavaa syytä. Kasvukipujen taustatekijöitä voivat olla liikuntaan liittyvä rasitus tai nivelten yliliikkuvuus. Siitä ollaan varsin yksimielisiä, että kivut eivät varsinaisesti johdu itse kasvamisesta. Useimmiten tämän tyyppisiä oireita esiintyy 3-10 vuoden iässä.

Millaisia oireita niin kutsutut kasvukivut aiheuttavat?

Sääret, pohkeet ja polvitaipeet ovat tavallisimmat kivun sijaintipaikat. Särky on useimmiten molemminpuolinen, symmetrinen. Kipu esiintyy levossa (ei koskaan rasituksessa), pääsääntöisesti iltaisin tai öisin (ei aamuisin tai päivällä). Kipuun ei koskaan liity ontumista, lihasheikkoutta, tai nivelten liikerajoitusta. Kipualueella ei myöskään ole kosketusarkuutta, tuntopuutoksia tai kyhmyjä, mustelmia tai punotusta.

Voiko kasvukipuja helpottaa kotikonstein?

Ehkäisyyn ei tunneta keinoja. Kalkin tai D-vitamiinin anto ei ehkäise kasvukipuja, vaikka niiden käyttö muuten on suositeltavaa. Kipujen paras hoito on lohduttaminen sekä vanhempien suorittama alaraajojen hierominen, venyttely tai lämpöhauteet. Tarvittaessa voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä.

Jos on kovat kasvukivut, tarvitseeko ottaa yhteyttä lääkäriin?

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos taudinkuva on vähänkään epätyypillinen, esim.

  • kipua on vain toisessa raajassa
  • yläraajojen kipu
  • nivelten aamujäykkyys
  • nivelten turvotus tai kipu
  • ontuminen
  • kuume
  • muita huolestuttavia oireita (painon lasku, poikkeava väsymys, jne)

Miten kasvukipua hoidetaan?

Lapsen huolellinen tutkiminen muiden sairauksien poissulkemiseksi on tärkeä. Jos kipu todetaan viattomaksi, itsehoito hieronnalla, yms. on usein riittävä hoito. Parasetamoli on tehokas kipulääke ja sitä voidaan käyttää tilapäisesti.

Kirjoittaja: LT Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi

Lisää aiheesta

Lapsen korvakipu lentokoneessa

Ilmanpaineen pienentyessä (lentokoneen noustessa) välikorvassa oleva paine purkautuu yleensä ilman kipua korvatorven kautta nenänieluun. Ilmanpaineen suurentuessa (lentokoneen laskeutuessa) välikorvan paineentasaus vaatii aktiivista paineentasaustyötä (ks.alla). Jos paine-ero ei pääse tasaantumaan, korva menee lukkoon, voi esiintyä huminaa tai kipua. Pahimmillaan tärykalvo voi revetä ja korvasta voi tämän jälkeen tulla verensekaista eritettä. Repeämäepäily vaatii aina käyntiä lääkärissä.

Ehkäisy ja hoito

  • Mikäli mahdollista, lentäminen tulisi välttää nuhaisena, flunssaisena ja erityisesti välikorvatulehduksen aikana
  • Välikorvan paineentasaustoimet aloitetaan heti lentokoneen laskeutumisvaiheen alkaessa (n. 30 min ennen saapumisaikaa). Toimenpiteitä toistetaan minuutin välein koko laskeutumisvaiheen ajan:
  • suun ja alaleuan liikuttelu ja avaaminen, nieleminen, haukottelu
  • nenänielun painetta kohotetaan terävällä uloshengitysponnistuksella suun ollessa suljettuna ja sormien sulkiessa nenän
  • nielaistaan suu suljettuna ja sormien sulkiessa nenän
  • yli 3-vuotiaat lapset voivat tasata välikorvan painetta lentokoneen laskeutumisvaiheessa käyttämällä Otovent® -nenäilmapalloa
  • nesteen nauttiminen tuttipullosta saattaa auttaa välikorvan paineentasauksessa
  • Limakalvoa supistavia nenätippoja tai -sumutteita voidaan käyttää ennen lentoa ja lennon aikana ennen laskeutumisen alkua, joskin näiden tehoa ei ole varmuudella osoitettu
  • Nukkumista kannattaa välttää lentokoneen laskeutumisvaiheen aikana
  • Pienet lapset ovat lentokoneen laskeutuessa istuvassa asennossa vanhemman sylissä
  • Tarvittaessa lapselle voi antaa kipulääkettä
  • Puuduttavat korvatipat (Orodrops®) voivat myös vähentää korvakipua
  • Joskus korvakipu voi jatkua laskeutumisen jälkeenkin. Tarvittaessa on syytä hakeutua lääkäriin.

Kirjoittaja: LT Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi

Lisää aiheesta

Lapsen kurkkukipu

Kurkkukivulla tarkoitetaan yleensä nielun ja kaulan alueen kipua. Kivun syyt voivat olla moninaiset, mutta lapsella kurkkukipu johtuu useimmiten virusinfektiosta. Adenovirus, enterovirukset ja EB-virus (mononukleoosiksi) voivat aiheuttaa voimakkaitakin oireita. Bakteeriperäinen (esim. Streptokokin aiheuttama nielutulehdus) on melko harvinainen pienillä lapsilla mutta yleinen kouluikäisillä.

Pienillä lapsilla kuumeen lisäksi voi esiintyä ruokahaluttomuutta ja kiukkuisuutta. Leikki-ikäinen osaa jo melko hyvin paikallistaa kipua. Kurkkukipu voi olla voimakasta, vaikka nielussa ei välttämättä näy rakkuloita tai punotusta.

Milloin lääkäriin?

  • Pienellä lapsella on korkea kuume ja yleisvointi huono
  • Lapsella on korkea kuume ja voimakas kurkkukipu ilman muita oireita
  • Lapsella on hengitysvaikeutta tai puheen tuottaminen on vaikeutunut
  • Lapselle ilmaantuu kuumetta silloin, kun jollain perheessä on todettu streptokokkitulehdus
  • Lapsella on kukkukivin lisäksi punertavaa ihottumaa kasvoissa tai vartalolla
  • Perheessä on streptokokkinielutulehdus ja pienellä lapsella on peräaukon ympärillä voimakas ja tarkkarajainen punotus (ks. "Angiina ja peppuangiina")

Kirjoittaja: LT Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi

Lisää aiheesta

Lapsen päänsärky

Päänsärky on yksi tavallisimmista lasten ja nuorten kiputiloista. Pienillä vauvoillakin voi olla päänsärkyä, mutta heidän on vaikea ilmaista sitä ja oireet voivat olla esim. itkeskelyä ja oksentelua. Noin 3-4 -vuotias pystyy kuvaamaan päänsärkyoireen ja iän myötä päänsäryn yleisyys lisääntyy. 5-vuotiaista joka viidennellä ja 13-vuotiaista 4/5:lla on ollut joskus päänsärkyä ja toistuvia päänsärkyjä on raportoitu 16%:lla kuusivuotiaista lapsista. Murrosikää lähestyessä päänsärkyä voi esiintyä useamminkin.

Päänsärky on subjektiivinen tuntemus ja ainoastaan potilas itse tietää, miten hänen päätään särkee. Joskus on vaikea olla selvillä siitä, mitä lapsi tarkoittaa valittamalla päänsärkyä: onko se todellista vai niin kutsuttu ilmaus esimerkiksi tylsälle ololle tai hankalalle tilanteelle (esim. koulupelkoisella kouluun lähtö). Epäsuorasti voi arvioida lapsen kiputilaa muuan muassa tarkkailemalla hänen käytöstään. Jos lapsi ilmoittaa kipua, mutta se ei tunnu häiritsevän päivittäisiä toimia ja leikkejä, kipu tuskin on kovaa. Jos taas lapsi jättää mieluisankin tekemisen kesken tai hakeutuu lepäämään, kipu todennäköisesti on merkittävä.

Lapsen migreeni voi olla esioireista (aurana esim. näköoireet, "sahalaidat") tai esioireetonta. Se on kohtauksellista, usein jyskyttävää ja toispuoleista päänsärkyä ja siihen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua ja ruokahaluttomuutta. Lapsi voi olla herkkä äänille ja valoille ja särky usein pahenee rasituksessa. Se voi olla intensiteetiltään hyvinkin kovaa. Migreeniä esiintyy usein myös lapsen suvussa. Migreeniä epäiltäessä on hyvä käydä esim. lastenneurologin vastaanotolla tutkittavana ja hoito-ohjeita saadakseen. Lääkäri ottaa aina perusteelliset esitiedot ja onkin hyvä, jos toistuneista säryistä on pidetty ns. päiväkirjaa. Se voidaan myös aloittaa lääkärinkäynnin jälkeen.

Nk. jännityspäänsäryssä kipu on usein tasaista, molemminpuolista ja lievää. Kipu ei pahene rasituksessa, vaan se voi jopa helpottua urheillessa. Joskus samalla henkilöllä esiintyy eri aikoina erilaisia päänsärkyjä.

Lapsen ja nuoren päänsäryn takana voi olla myös vakavia asioita. Päänsäryn kanssa kannattaakin aina hakeutua lääkärin arvioon, jos särky on uusi oire ja se on kovaa (esim. tärinä pahentaa), toistuvaa tai kerta kerralta voimistuvaa, tai jos särky häiritsee koulunkäyntiä (paljon poissaoloja) ja harrastuksia. Aina pitää myös hakeutua tutkimuksiin, jos päänsärky muuttaa luonnettaan ja muotoaan, herättää lapsen yöllä tai aamulla tai jos tilaan liittyy mitään muita oireita, esim. oksentelua (ilman varmistettua migreenidiagnoosia), kuumeilua, tajunnantason häiriöitä, kaksoiskuvien näkemistä, karsastusta tai liikkumisen häiriöitä.

Lääkäri arvioi päänsäryn tyypin ja suunnittelee tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ja niiden kiireellisyyden ja jatkohoidon.

Säännöllinen ruokailu, janon välttäminen, riittävä uni, liikunta ja ulkoilu sekä ylimääräisten stressien välttäminen on päänsärkypotilaalle tärkeää.

Kirjoittaja: Satu Kivitie-Kallio, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, Dosentti, LKT, psykoterapeutti

Lisää aiheesta:

Lapsen selkäkipu

Lapsen kovan selkäkivun syitä on aina selvitettävä mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Pitkittyvän selkäkivun taustalla on usein rakenteellinen syy. Lasten selkäkipu, joka aiheuttaa poikkeavan kävelyn tai haittaa liikuntasuorituksia, edellyttää lisätutkimuksia.

Lähde: lastenlääkäri Péter Csonka ja Lääkärin käsikirja Duodecim

Lapsen nivelkipu ja ontuminen

Lasten nivelvaivat ovat useimmiten lieviä ja lyhytkestoisia. Yleisimmät nivelkivun syyt ovat rasitus tai tapaturma. Virukset ja bakteerit voivat tulehduttaa myös niveliä. Nivelreuma on lapsilla harvinaista. Lapset eivät välttämättä osaa kertoa nivelkivusta, vaan oireena saattaa olla ontuminen tai kipeän raajan käytön välttäminen.

Milloin lääkäriin?

Jos yksi nivel ilman edeltävää vammaa tulee kipeäksi ja turpoaa nopeasti yhden päivän tai tuntien kuluessa, pitää hakeutua hoitoon mahdollisimman nopeasti. Lasten lonkkanivelen tulehdus ei välttämättä näy päältäpäin, vaan lapsi ontuu tai ei suostu varaamaan jalkaan ollenkaan. Syynä voi olla nivelen bakteeritulehdus, joka pitää hoitaa kiireesti antibiooteilla.

Muiden niveloireiden kohdalla hoitoon hakeutumiseen vaikuttavat nivelvaivojen voimakkuus ja kesto. Jos nivelkipua esiintyy päiväkausia siinä määrin, että ne haittaavat arjen toimintoja, on syytä selvittää, mikä nivelsairaus on kyseessä. Silloin kun oireet muistuttavat nivelreumaa (liikearkuus ja turvotus nivelissä ja aamujäykkyyttä), perusteelliset tutkimukset ovat aina tarpeen.

Lähde: Lääkärin käsikirja, Duodecim

Lue lisää Lastenlääkäri-chatista