Päänsärky on yksi tavallisimmista lasten ja nuorten kiputiloista. Pienillä vauvoillakin voi olla päänsärkyä, mutta heidän on vaikea ilmaista sitä ja oireet voivat olla esim. itkeskelyä ja oksentelua. Noin 3-4 -vuotias pystyy kuvaamaan päänsärkyoireen ja iän myötä päänsäryn yleisyys lisääntyy. 5-vuotiaista joka viidennellä ja 13-vuotiaista 4/5:lla on ollut joskus päänsärkyä ja toistuvia päänsärkyjä on raportoitu 16%:lla kuusivuotiaista lapsista. Murrosikää lähestyessä päänsärkyä voi esiintyä useamminkin.
Päänsärky on subjektiivinen tuntemus ja ainoastaan potilas itse tietää, miten hänen päätään särkee. Joskus on vaikea olla selvillä siitä, mitä lapsi tarkoittaa valittamalla päänsärkyä: onko se todellista vai niin kutsuttu ilmaus esimerkiksi tylsälle ololle tai hankalalle tilanteelle (esim. koulupelkoisella kouluun lähtö). Epäsuorasti voi arvioida lapsen kiputilaa muuan muassa tarkkailemalla hänen käytöstään. Jos lapsi ilmoittaa kipua, mutta se ei tunnu häiritsevän päivittäisiä toimia ja leikkejä, kipu tuskin on kovaa. Jos taas lapsi jättää mieluisankin tekemisen kesken tai hakeutuu lepäämään, kipu todennäköisesti on merkittävä.
Lapsen migreeni voi olla esioireista (aurana esim. näköoireet, "sahalaidat") tai esioireetonta. Se on kohtauksellista, usein jyskyttävää ja toispuoleista päänsärkyä ja siihen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua ja ruokahaluttomuutta. Lapsi voi olla herkkä äänille ja valoille ja särky usein pahenee rasituksessa. Se voi olla intensiteetiltään hyvinkin kovaa. Migreeniä esiintyy usein myös lapsen suvussa. Migreeniä epäiltäessä on hyvä käydä esim. lastenneurologin vastaanotolla tutkittavana ja hoito-ohjeita saadakseen. Lääkäri ottaa aina perusteelliset esitiedot ja onkin hyvä, jos toistuneista säryistä on pidetty ns. päiväkirjaa. Se voidaan myös aloittaa lääkärinkäynnin jälkeen.
Nk. jännityspäänsäryssä kipu on usein tasaista, molemminpuolista ja lievää. Kipu ei pahene rasituksessa, vaan se voi jopa helpottua urheillessa. Joskus samalla henkilöllä esiintyy eri aikoina erilaisia päänsärkyjä.
Lapsen ja nuoren päänsäryn takana voi olla myös vakavia asioita. Päänsäryn kanssa kannattaakin aina hakeutua lääkärin arvioon, jos särky on uusi oire ja se on kovaa (esim. tärinä pahentaa), toistuvaa tai kerta kerralta voimistuvaa, tai jos särky häiritsee koulunkäyntiä (paljon poissaoloja) ja harrastuksia. Aina pitää myös hakeutua tutkimuksiin, jos päänsärky muuttaa luonnettaan ja muotoaan, herättää lapsen yöllä tai aamulla tai jos tilaan liittyy mitään muita oireita, esim. oksentelua (ilman varmistettua migreenidiagnoosia), kuumeilua, tajunnantason häiriöitä, kaksoiskuvien näkemistä, karsastusta tai liikkumisen häiriöitä.
Lääkäri arvioi päänsäryn tyypin ja suunnittelee tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ja niiden kiireellisyyden ja jatkohoidon.
Säännöllinen ruokailu, janon välttäminen, riittävä uni, liikunta ja ulkoilu sekä ylimääräisten stressien välttäminen on päänsärkypotilaalle tärkeää.
Kirjoittaja: Satu Kivitie-Kallio, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, Dosentti, LKT, psykoterapeutti
Lisää aiheesta: