Noin 15–20 % suomalaisista sairastaa atooppista ihottumaa eli ekseemaa. Ihottuman esiintyvyys on Suomessa samaa luokkaa kuin esimerkiksi Englannissa. Vähiten ekseemaa esiintyy Aasiassa ja Intiassa (alle yksi prosenttia väestöstä), eniten Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa (25–30 % väestöstä). Ihottuma alkaa useimmiten jo ennen teini-ikää.
Atooppisen ihottuman syyt
Atooppisen ihottuman taustalla on perimän, ympäristön, ihon läpäisyesteen puutteellisen toiminnan ja immunologisten reaktioiden yhdessä aikaansaama tulehdus, josta seuraa ihon kuivuminen, punotus ja kutina.
Osalla potilaista ekseema saattaa liittyä poikkeavuuteen orvaskeden filaggriini-proteiinia koodaavassa geenissä. Tämä johtaa filaggriinin toiminnan heikentymiseen, orvaskeden ja ihon kuivumiseen ja ihon puolustusmekanismien aktivoitumiseen. Seurauksena on dermatiitti, ihon tulehdus. Filaggriinin toiminnan häiriö ei kuitenkaan selitä yksin atooppisen ekseeman syntyä.
Toisen teorian mukaan perinnöllinen tekijä ilmenisi tulehdussoluissa, jotka aiheuttaisivat atooppisen tulehduksen. Tätä tekijää ei kuitenkaan ole pystytty paikallistamaan.
Ekseeman ulkonäöstä ei voi päätellä, johtuuko ihottuma allergiasta tai onko potilas ylipäätään herkistynyt jollekin allergeenille. Toisaalta, atooppinen ihottuma on riskitekijä allergioille ja astmalle, mutta kaikille ei suinkaan kehity näitä sairauksia. Jos alle yksivuotiaan ihottuma on vaikea, on syytä selvittää, onko lapsella myös ruoka-aineallergiaa.
Oireet
Atooppisessa ihottumassa on välillä parempia, välillä huonompia jaksoja. Useimmiten ihottuman tila on ennalta arvaamaton, mikä tekeekin hoidosta erityisen haastavaa. Pahenemisvaiheessa ihon tulehdus voimistuu, ihottuma-alueet alkavat punottaa ja kutista. Pahenemisvaihe voi ilmaantua hyvinkin yllättäen ja nopeasti. Jos tulehduksen annetaan jatkua ilman hoitoa, iho kärsii, paksuuntuu ja jäkälöityy.
Hoito
Ihottumassa on käynnissä useita itseään voimistavia mekanismeja. Kutina johtaa raapimiseen, minkä seurauksena iho rikkoutuu herkästi ja tulehdus pahenee. Ihon rikkoutuminen altistaa myös bakteeri-infektioille. Tulehduksen paheneminen lisää kutinaa ja raapimista, mikä pahentaa tilannetta entisestään.
Atooppisen ihon hoito on oireenmukaista. Ylläpitohoidon tavoitteena on pitää iho hyvässä kunnossa. Hoitoa pitää tehostaa heti, kun ihottuma alkaa pahentua. Atooppisen ihottuman tärkein hoito on kortikosteroidivoide, jonka vahvuus riippuu ihottuman vaikeudesta ja potilaan iästä. Kortikosteroidi lievittää tehokkaasti ihon tulehdusta ja siten kaikkia ekseeman oireita. Perusvoiteet pitävät ihon kosteana ja mukavan tuntuisena. Keskirasvaiset voiteet ovat hyvä valinta atooppisen ihottuman päivittäiseen hoitoon.
Atooppisen ihottuman hoidon epäonnistumisen syyt
Atooppisen ihon hoidon suurin haaste on säännöllisten rasvausten sovittaminen kiireiseen arkeen. Ongelmia aiheuttaa usein se, ettei kortikosteroidivoiteita käytetä tarpeeksi usein eikä riittäviä määriä. Joskus hoito epäonnistuu potilaan kortisonipelon vuoksi: lääkevoidetta vain sipaistaan iholle, jolloin ihottumaa ylläpitävä tulehdus jää hoitamatta. Liian lyhyt hoitojakso ei ehdi rauhoittaa atooppista tulehdusta ja ihottuma pahenee nopeasti uudestaan. Atooppisen ihon hoitoon riittävät useimmiten I. ja II. luokan kortikosteroidivoiteet. Jos kortikoidivoiteiden käytön aloittamisen kanssa viivytellään, tulehduksen vaimentaminen vaatii vielä voimakkaampia lääkevoiteita sekä pidempiä hoitojaksoja. Lääkäri määrää sopivan tehokkaan lääkevoiteen ja hoitojaksotuksen. Atooppinen ihottuma pysyy hyvin hallinnassa aktiivisella hoidolla ja säännöllisellä seurannalla.
Kirjoittaja: LT Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi