Yö- ja päiväkastelun hoito

Suomessa hoitoa vaativasta yökastelusta kärsii arviolta 30 000 lasta. Se aiheuttaa lapselle mielipahaa ja sosiaalisia rajoituksia ja vanhemmille työtä ja vaivannäköä. Jokaiselle ensimmäiselle luokalle mahtuu arviolta kaksi kastelijaa. Kyseessä on yleinen vaiva ja siihen on saatavilla tehokasta hoitoa.

Vastaanotolla tarkennetaan yökastelun oireet, suljetaan pois mahdolliset muut sairaudet ja tutkitaan lapsen fyysinen status sekä yleinen kypsyysaste. Kotiin perhe saa mukaansa kastelupäiväkirjan, johon kirjataan yökastelut kahden viikon ajalta. Vaivan aktiivihoitoa ei tarvita, jos kastelua esiintyy harvemmin kuin kaksi kertaa viikossa, sillä yökastelu häviää todennäköisesti ajan myötä itsestään.

Yökastelua hoidetaan lääkehoidolla, kasteluhälyttimellä tai yhdistämällä molemmat. Lääkäri räätälöi hoidon lapsen ja perheen tilanteen mukaan ja hoito määräytyy lapsen iän ja ongelman luonteen mukaisesti.

Lapsen kastelu

Mitä kastelu on?

Yökastelu: yli 5-vuotiaalla tapahtuva toistuva unenaikainen tahaton virtsarakon tyhjeneminen Päiväkastelu: yli 5-vuotiaalla tapahtuva tahaton päiväaikainen virtsankarkailu Sekakastelu: on sekä yö- että päiväkastelua Primaari kastelu: kastellut aina, syntymästä asti Sekundaari kastelu: ollut kuiva vähintään 6 kk ajan, minkä jälkeen kastelu alkanut uudelleen

Rakon hallinta

Toisella ikävuodella lapsi kykenee tiedostamaan rakon täyttymisen. Neljään ikävuoteen mennessä kykenee pidättämään virtsaa. Noin viisivuotias lapsi pystyy keskeyttämään virtsaamisen ja aloittamaan virtsaamisen silloinkin, kun rakko ei ole täynnä.

Perinnöllisyys

Kastelevien lasten äideistä 25 %:lla ja isistä 40 %:lla on ollut kastelua yli 4-vuotiaana. Yökastelussa on voimakas sukutaipumus. Jos molemmilla vanhemmilla on ollut kastelua, lapsella yli 10-kertainen riski olla kastelija.

Vammaistuen edellytyksen

Jos lapsella on lääkärin asettama diagnoosista, vanhemmat voivat hakea Kelalta vammaistukea seuraavin edellytyksin:

  • Kastelua on vähintään viikoittain ja vähintään 6 kk ajan
  • Kastelua hoidetaan aktiivisesti (kuukausia) ja hoitoa on kokeiltu vähintään 3 kk ajan
  • Lasi on lääkärin hoidossa ja hänelle on tehty kirjallinen hoitosuunnitelma
  • Lääkärin lausunnossa tulisi olla selvitys toteutuneesta hoidosta
  • Vanhemmat pitävät säännöllisesti kastelupäiväkirjaa
  • Lapsella on annettu virtsaamiskoulusta

Kirjoittaja: LT Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri

Lisää aiheesta

  • Yökastelu
  • Päiväkastelu
Lapsen päiväkastelu

Päiväkastelulla tarkoitetaan yli 5-vuotiaalla tapahtuvaa tahatonta päiväaikaista virtsankarkailua. Jos lapsella on sekä yö- että päiväkastelua, puhutaan sekakastelusta.

Päiväkastelun taustalla saattaa olla hermostollisia syitä, virtsateiden rakennepoikkeavuutta, toiminnallisia häiriöitä tai tulehduksia. Toiminnalliset syyt ovat muuan muassa yliaktiivinen rakko, rakon pieni koko, sulkijalihaksen toimintahäiriöt, rakon tyhjennysongelmat ja ummetus. Muut syyt voivat olla esimerkiksi diabetes, runsas juominen, kofeiinipitoiset juomat ja lääkkeiden sivuvaikutukset.

Päiväkastelua ja sekakastelu vaatii aina jatkoselvittelyä

Ennen vastaanottoa, vanhempien on hyvä pitää päiväkirjaa ainakin seuraavista asioista: kuinka usein ja milloin päiväkastelua esiintyy, tuleeko kiire vessaan, kasteleeko lapsi ponnistaessa. Lääkäri tutkii lasta, määrää tarvittavat jatkotutkimukset ja päättää, onko tarvetta sairaalatutkimuksiin.

Päiväkastelun hoito

Päiväkastelun hoito riippuu kastelun syistä. Yliaktiivisen rakon hoidossa käytetään usein säännöllistä ”pissalukujärjestystä” ja mahdollisesti lääkehoitoa. Tarvittaessa lapsi ohjataan uroterapeutille.

Kirjoittaja: LT Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri

Lisää aiheesta

  • Yökastelu
  • Päiväkastelu
Lapsen yökastelu

Suomessa hoitoa vaativasta yökastelusta kärsii arviolta 30 000 lasta. Se aiheuttaa lapselle mielipahaa ja sosiaalisia rajoituksia ja vanhemmille työtä ja vaivannäköä. Jokaiselle ensimmäiselle luokalle mahtuu arviolta kaksi kastelijaa. Kyseessä on yleinen vaiva ja siihen on saatavilla tehokasta hoitoa.

Mistä on kyse?

Yökastelussa on tavallisesti kyse normaalia hitaammasta kypsymisestä, ei sairaudesta. Virtsarakon hallinta on monimutkainen taito, jonka lapsi oppii yleensä neljän vuoden ikään mennessä. Kasteluongelmasta aletaan puhua, kun lapsi on vähintään viisivuotias. Yökastelun syynä on useimmiten virtsamäärän ja virtsarakon säätelyyn liittyvä kehitysviive. Yökastelun syynä voi joskus myös olla se, että lapsi nukkuu sikeästi eikä herää virtsarakosta tuleviin signaaleihin. Taipumus yökasteluun on periytyvää. Jos molemmilla vanhemmilla on ollut kastelua, lapsella yli 10-kertainen riski olla kastelija. Yökastelua esiintyy 3-vuotiaista noin 30%:lla, 6-vuotiaista n. 10%:lla ja 12-vuotiaista noin 3%:lla.

Yökastelun hoito kannattaa

Yökastelu on vaaraton ilmiö. Sen hoito on kuitenkin aiheellista silloin, kun kastelu aiheuttaa lapselle itselleen tai muulle perheelle harmia. Kaverin luo ei huvita mennä yökylään ja kesäleirille osallistuminen tuntuu ylivoimaiselta. Vanhempia puolestaan kuormittaa pyykkäys, kun pesukone pyörittää lakanoita päivittäin.

– Vastaanotolleni tulee hyvinkin erilaisessa tilanteessa olevia perheitä: toisilla yökastelu on jyllännyt perheessä jo pitempään, toiset hakeutuvat hoitoon nopeasti. On hyvä käydä tarkistuttamassa tilanne asiantuntijan luona, sillä lapsi saattaa myös tuntea syyllisyyttä tilanteesta. Hyvät hoitotulokset saavutetaan koko porukan yhteistyöllä, jossa yhteen hiileen puhaltavat niin lapsi, lääkäri kuin vanhemmatkin, toteaa lastenlääkäri Péter Csonka Tampereen Terveystalosta.

Diagnosointi ei vaadi monimutkaisia testejä: vastaanotolla tarkennetaan yökastelun oireet, suljetaan pois mahdolliset muut sairaudet ja tutkitaan lapsen fyysinen status sekä yleinen kypsyysaste. Kotiin perhe saa mukaansa kastelupäiväkirjan, johon kirjataan yökastelut kahden viikon ajalta. Vaivan aktiivihoitoa ei tarvita, jos kastelua esiintyy harvemmin kuin kaksi kertaa viikossa, sillä yökastelu häviää todennäköisesti ajan myötä itsestään.

Hoito tepsii eri tahtiin

– Koska potilaat ovat hyvin erilaisia, hoitotuloksetkin vaihtelevat. Hoidon tehoa on vaikea arvioida etukäteen, mutta hoitoaika lasketaan yleensä kuukausissa. Onkin tärkeää keskustella riittävästi perheen kanssa, jotta myös odotukset hoidon tehosta asettuvat realistiselle tasolle, painottaa Péter Csonka.

Yökastelua hoidetaan lääkehoidolla, kasteluhälyttimellä tai yhdistämällä molemmat. Lääkäri räätälöi hoidon lapsen ja perheen tilanteen mukaan ja hoito määräytyy lapsen iän ja ongelman luonteen mukaisesti.

Lähteet: LT Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi, Terveystalo Terveyskirjasto/Duodecim www.terveyskirjasto.fi

Lisää aiheesta

  • Yökastelu
  • Päiväkastelu