Lapsen ylipainon tutkiminen ja hoito

Lapsuusiän ylipaino on lisääntyvä ongelma väestössä. Jopa viidennes alle 18-vuotiaista on ylipainoisia (BMI > 25) ja muutama prosentti lihavia (BMI > 30). Lapsuuden lihavuus lisää riskiä aikuisiän lihavuuteen ja altistaa siten monille sairauksille. Sen vuoksi lapsuusiän lihavuuden ehkäisy ja hoito on tärkeää. Taustalla on usein perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus, liikunnan puute tai liiallinen ravinnon saanti. Joissain tapauksissa taustalla saattaa olla piilevä perussairaus.

Vastaanotolla selvitetään ylipainon syy mahdollisten lisätutkimusten avulla. Tämän jälkeen päätetään yhdessä hoidosta, johon voi kuulua esimerkiksi elämäntaparemontti (enemmän liikuntaa, terveellisemmät ruuat, enemmän unta) tai ravitsemusneuvontaa. Mahdollisesti löytynyt perussairaus hoidetaan myös.

Lasten ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Tuntikausien istuminen television ja tietokonepelien äärellä samoin kuin runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävät valmisruuat näkyvät lasten pullukoitumisena.

- Kun lapsi on ylipainoinen, tarvitsee useimmiten koko perhe elämäntaparemonttia, sanoo lastenlääkäri Péter Csonka.

Suomalaisten elämäntavat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä. Kiireiset perheet turvautuvat helposti runsaasti piilorasvaa sisältäviin valmistuotteisiin, ja illat kuluvat yhä useammassa kodissa television tai tietokoneen äärellä herkkupaloja napostellen.

Tampereen Terveystalossa vastaanottoaan pitävä Péter Csonka on huolissaan suomalaislasten tulevaisuudesta.

- Lapsista noin 15 prosenttia on jo selvästi ylipainoisia. Luku on liki kaksi kertaa suurempi kuin 20 vuotta sitten. Seitsenvuotiaalla ylipainoisella on kolminkertainen riski murrosiän lihavuuteen, ja nuoruusiän lihavuus liittyy myös ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Leikki-iän ylipaino ei kuitenkaan ennusta lihavuutta murrosikäisenä, Csonka sanoo.

Liikakilot aiheuttavat lapselle fyysisiä haittoja

- Terveydelliset vaaratekijät ovat samat kuin aikuisellakin. Metabolinen oireyhtymä voi näkyä jo murrosikäisellä, eli veren rasva-arvot ovat koholla, sokeriaineenvaihdunta on poikkeavaa, lihaksilla on heikentynyt kyky käyttää insuliinia ja verenpaine on kohonnut. Lihavuus altistaa myös kakkostyypin diabetekselle ja rasvamaksalle.

Entä miten lihominen vaikuttaa lapsen mieleen?

- Hän kärsii helposti itsetunto-ongelmista. Pullukkaa kiusataan ja nimitellään helpommin kuin muita. Lihavuus heikentää olennaisesti lapsen elämänlaatua, Péter Csonka painottaa.

Laihtuminen on vaikeampaa kuin lihavuuden estäminen

Lapsen painokäyrää seurataan neuvolassa, koulussa ja lastenlääkärin vastaanotolla. Uudet suomalaiset lasten kasvukäyrät ovat valmistuneet vuosina 2010-2011, ja vastaavat aiempia kasvukäyriä paremmin nykyisten suomalaisten lasten kasvua. Uudet kasvukäyrät otetaan käyttöön valtakunnallisesti asteittain. Lihavuuden diagnoosi perustuu pituuspainon määrittämiseen, joka tarkoittaa painon suhdetta samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainoon.

- Jos suhteellinen paino ylittää kymmenellä prosentilla keskipainon puhutaan ylipainosta ja lihavuudesta, kun painon ylitys on 20 prosenttia.

Kasvavalla lapsella pituuskasvu auttaa tasaamaan painonkehitystä, kun perusasioista muistetaan pitää kiinni.

- Liikakilot kertovat, että lapsi saa energiaa enemmän kuin ehtii sitä kuluttaa. Lasta on kannustettava liikkumaan. Koulussa tulisi myös kiinnittää huomiota niihin lapsiin, joita liikunta ei innosta. Koko perhe voisi miettiä, kuinka lisätä hyötyliikuntaa. Koulu- ja työmatkat taittuvat mainiosti polkupyörälläkin.

Péter Csonka muistuttaa, että lihavuuden hoidon tavoitteena on elinikäinen painonhallinta. Kasvavan lapsen kiihtynyt painonnousu on pysäytettävä ajoissa, mutta painotavoitteiden on oltava kohtuullisia.

Koko perheeltä vaaditaan sitoutumista

Lapsen lihavuuden ehkäisy ja hoito vaativat elämäntaparemonttia, johon koko perheen tulisi sitoutua. Pullukalla on myös usein ylipainoiset vanhemmat. Vanhempien tulisikin sopia koko perheen yhteisistä terveellisimmistä ruokailutavoista.

- Kiireinen elämä vaikuttaa arkipäivän valintoihin. Ruokailuajat ovat usein epäsäännölliset ja kaupasta kannetaan pikaruokaa, jonka piilorasvoihin ja sokereihin ei muisteta kiinnittää riittävästi huomiota. Vihannesten, kasvisten ja hedelmien osuutta ruokavaliossa tulisi lisätä reilusti. Kotona pitäisi olla niitä viittä eri väriä, ja suositus on, että jokainen perheenjäsen syö vihanneksia ja hedelmiä viiden oman nyrkillisensä verran päivässä, Csonka toteaa.

Vaativa arki saa vanhemmat ja lapset heittäytymään television tai tietokoneen äärelle ilta illan jälkeen eikä mahdollisuutta yhteisten liikuntaharrastusten aloittamiseen usein jakseta edes ajatella.

- Liikuntaa tulisi olla vähintään tunti päivässä ja töllötystä korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Olisi tärkeää, että edes toinen vanhemmista innostaisi lasta liikuntaharrastuksiin, Péter Csonka sanoo.

Teksti: Anne Tarsalainen