Sydämen, verenkierron ja keuhkojen toimintakokeet

Sydämen ja keuhkojen eli kliinisen fysiologian (KLF) tutkimuksiin kuuluvat mm. holtertutkimukset eli sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröinti, rasitusergometria, spirometria, bronkodilataatiokoe, altistuskokeet, ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti sekä PEF-seuranta. Mittauksia tehdään sekä lyhytaikaisina tutkimuksina että pitkäaikaisrekisteröinteinä. Lisätietoja eri paikkakunnilla tehtävistä tutkimuksista saa lääkäriasemilta tai asiakaspalvelusta.


Ekg, sydänfilmi

Ekg on perustutkimus sydämen toiminnan selvittämiseksi.  Sydämen supistumista säätelevät heikot sähköimpulssit, ja EKG perustuu tämän sähköisen toiminnan mittaamiseen. Sähköimpulssi saa alkunsa noin kerran sekunnissa sydämen eteisen seinämän ns. solmukkeesta, josta se leviää ensin sydämen eteisiin, sitten kammioihin. EKG-laite pystyy mittaamaan ihon päältä nämä heikot sähkövirtaukset. Lopputuloksena on laitteen piirtämä käyrä, johon rytmihäiriöt ja muut sydämen sairauden aiheuttavat tunnusomaisia muutoksia.

Paljaalle puhdistetulle iholle rajoihin ja rintakehälle sijoitetut elektrodit eli "lätkät" rekisteröivät sydämen toimintaa eri puolilta. Lätkien paikat on vakioitu.

Ekg vuorokausirekisteröinti

Sydämen oikea rytmi on riittävän verenkierron edellytys. Sydämen rytmiä rekisteröidään sydänfilmin eli EKG:n avulla. Joskus rytmihäiriöistä aiheutuvat oireet, kuten huimaus ja heikkous tulevat ja menevät niin nopeasti, että niiden aiheuttajaa on vaikea saada tallennettua sydänfilmille.

Rytminseurantalaite rekisteröi sydänfilmiä 24 h/vrk. Tutkimus tehdään kiinnittämällä ihoon muutama elektrodi eli ”lätkä”, jotka kytkentään pieneen rekisteröintilaitteeseen. Tutkimuksen kuluessa eletään normaalia elämää tai harjoitetaan toimintoja, joiden epäillään käynnistävän rytmihäiriöitä. Vuorokauden kulusta pidetään päiväkirjaan. Tutkimuksen aikaiset sydämen lyönnit (noin 100 000 vuorokaudessa) rekisteröityvät laitteen muistiin ja puretaan jälkikäteen tarkasteltavaksi. Erikoislääkärin tekemästä analyysistä saatavan tiedon avulla hoitava lääkäri pystyy selvittämään syyn rytmihäiriöihin ja suunnittelemaan jatkohoitonne. Tutkimus antaa tietoa myös muista sydänsairauden piirteistä ja sydämen toiminnan säätelystä sekä verenkierron kuormituksesta.

Kliininen rasituskoe, rasitus ekg

Kliinistä rasituskoetta käytetään yleisimmin tutkittaessa rintakipua, jonka syyksi epäillään sepelvaltimotautia. Koetta käytetään esimerkiksi fyysisen suorituskyvyn heikentymistä tutkittaessa, selvitettäessä hengenahdistusoireiden syitä tai rasituksessa ilmeneviä rytmihäiriöitä.

Tutkimus tapahtuu tavallisesti ergometrin avulla sitä varten varatussa tilassa. Potilaaseen kytketään EKG-elektrodit ja verenpainemittari. Lepo-EKG:n rekisteröinnin jälkeen potilas alkaa polkea ergometria tietyn ohjelman mukaan portaittain lisättävällä kuormituksella. Samanaikaisesti hoitaja/lääkäri-työpari valvoo monitorilta potilaan sydänkäyrää ja verenpainetta sekä mahdollisia oireita. Koe lopetetaan joko sovittuun kuomitukseen päästyä tai potilaan kivun/ahdistuksen/väsymyksen sitä vaatiessa.

Lääkäri (yleensä sisätautilääkäri tai kardiologi) tulkitsee sydänkäyrän sekä oireiden että syke- ja verenpainemittauksien avulla tutkimuksen tuloksen.

Keuhkojen toimintakokeet
  • PEF-seuranta on kotona tehtävä, yleensä 2 viikkoa kestävä puhallusarvojen seuranta.
  • Spirometria on tutkimus, jolla tutkitaan keuhkojen tilavuutta ja ilman virtausta hengitysteissä.
  • Bronkodilataatiokokeella tutkitaan keuhkoputkien ahtautumisen palautuvuutta. Tämä on sama tutkimus kuin spirometriassa, mutta lisäksi käytetään keuhkoputkia avaavaa lääkettä
  • Uloshengityksen tyyppioksidimittaus mittaa keuhkoputkiston tulehdusta.
  • Histamiini ja metakoliinialtistuksella tutkitaan keuhkoputkien supistumisherkkyyttä.
  • Juoksurasituskokeella selvitetään rasituksen vaikutusta keuhkojen toimintaan.
  • Oskillometrialla mitataan keuhkoputkien virtausvastusta.

Potilasohjeet

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti

Verenpaineen mittauksessa käytetään nykyisin usein verenpaineen vuorokausimittausta.

Laitteisto koostuu tavanomaisesta olkavarteen kiinnitettävästä mansetista, letkuista ja itse mittausyksiköstä, joka on pieni vyötärölle kiinnitettävä laite. Laite mittaa verenpainetta automaattisesti ohjelmoinnin mukaan, yleensä päivällä puolen tunnin ja yöllä tunnin välein. Vuorokauden kulusta pidetään päiväkirjaan. Mittaustulokset tallennetaan laitteen muistiin, josta ne puretaan jälkikäteen erikoislääkärin tarkasteltavaksi. Erikoislääkäri tarkistaa mittauksen onnistumisen ja antaa lausunnon hoitavalla lääkärille.

Laitetta pidetään 24 tunnin ajan. Tänä aikana saadaan noin 30 päiväajan ja noin 16 yöajan mittausta. Rekisteröinnillä on ainutlaatuisia etuja, joita ei saada millään muulla laajalti käytettävissä olevalla menetelmällä:

  • Mittausten suuri määrä tekee mahdolliseksi laskea keskiarvon, jolloin satunnaiset verenpaineen vaihtelut eivät vaikuta tulokseen. Edustava käsitys verenpaineesta n nopeasti.
  • Voidaan laskea ns. verenpainekuorma normaaliarvot ylittävistä tuloksista
  • Saadaan erikseen tieto päivä- ja yöajan verenpaineesta.
Ortostaattinen koe

Ortostaattisella kokeella selvitellään valvonnassa ylösnoustessa tapahtuvaa huimausta ja autonomisen hermoston toimintaa, pyörtymisen ja huimauksen mekanismia.

Tutkimuksessa seurataan sydämen sykkeen ja verenpaineen vaihtelua seisomisen aikana. Raajoihin ja rintakehään kiinnitetään elektrodeja ns. ”lätkät”, jotka rekisteröivät sydänfilmiä. Lisäksi laitetaan verenpainemansetti. Verenpaine mitataan useasti tutkimuksen aikana. Tutkimus alkaa 15 minuuttia makuulla ololla tutkimussängyllä, jonka jälkeen nousu seisomaan ja välittömästi verenpaineen mittaus.. Seisomisen jälkeen käydään takaisin makuuasentoon muutamaksi minuutiksi ja verenpaine mitataan välittömästi. Ylösnousu ja makuulle meno toistetaan joitakin kertoja.

Lisäksi sydäntutkimuksiin kuuluvat sydämen magneetti- ja ultraäänitutkimukset.

Tutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete.