Lihavuusleikkaus

Liikalihavuutta voidaan hoitaa monella eri tavalla.

Ei-kirurgiset hoidot

Useimmat ei-kirurgiset laihdutusohjelmat perustuvat ruokavalion, lääkkeiden, elämäntapamuutosten ja säännöllisen liikunnan yhdistämiseen. Valitettavasti tällaiset ohjelmat tuottavat tuloksia vain noin yhdellä 20 sairaalloisen lihavasta potilaasta. Alle 5 % ei-kirurgisiin laihdutusohjelmiin osallistuvista onnistuu laihtumaan merkitsevässä määrin ja pitkäksi aikaa. Useimmat lihovat entiseen painoonsa vuoden kuluessa ja altistuvat siis laihtumisen ja lihomisen toistuvan kierteen aiheuttamille huomattaville terveysriskeille.

Lihavuuden leikkaushoito

Lihavuuden leikkaushoito eli ns. bariatrinen kirurgia on tarkoitettu sairaalloisen lihavuuden hoitoon. Se sopii etenkin niille, jotka eivät ole onnistuneet laihtumaan pitkäaikaisesti muilla keinoilla.

Lihavuusleikkauksia on monenlaisia, mutta niiden vaikutukset perustuvat yleensä aina samoihin kolmeen mekanismiin, ruoka­määrän rajoittamiseen, vatsahormonien erityksen muutokseen ja ravinnon imeytymisen vähentämiseen.

• Restriktiivinen eli rajoittava toimenpide pienentää ihmisen syömää ruokamäärää. Olo tuntuu kylläiseltä jo aiempaa pienemmän aterian jälkeen. Toimenpide voidaan toteuttaa joko asettamalla mahalaukun ympärille ns. mahapanta tai pienentämällä mahalaukun kokoa leikkauksella.
• Vatsahormonien erityksessä tapahtuu suotuisia muutoksia niissä toimenpiteissä, missä ruoan kulkua ohutsuoleen ohjataan uudelleen ja/tai mahalaukun kokoa pienennetään merkittävästi
• Imeytymistä vähentävissä toimenpiteissä ruoan kulkua ohut­suolessa muutetaan niin, että energian ja ravintoaineiden imeytyminen elimistöön vähenee.

Yleisimpiä lihavuusleikkauksia ovat seuraavat:

• Mahalaukun ohitus
• Mahalaukun kavennusleikkaus
• Mahapantaleikkaus
• Biliopankreaattinen ohitus ja pohjakaissuolen uudelleen kytkentä (duodenal switch)

Leikkaushoitojen teho

Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito johtaa pysyvään laihtumiseen ja pienentää kuoleman riskiä. Lihavuusleikkauksiin ajatellaan usein liittyvän suuria riskejä, mutta esimerkiksi leikkauskuoleman riski on n. kaksi tuhannesta, mikä on pienempi kuin esimerkiksi lonkan keinonivelleikkauksessa. Toisaalta sairaalloisen lihavuuden jatkuminen aiheuttaa huomattavasti suuremman riskin kuin leikkaus.

Lihavuusleikkaus pienentää merkitsevästi kuoleman riskiä ja estää uusien lihavuuteen liittyvien terveysriskien kehittymistä sairaalloisen lihavilla potilailla. Tutkimusten mukaan lihavuusleikkaus pienentää kuoleman riskiä 30 %.

Lihavuusleikkaukset ovat yleistyneet huomattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Toimenpiteet ovat myös kehittyneet aiempaa turvallisemmiksi ja tehokkaammiksi.4 Lihavuusleikkauksiin liittyy nykyään suurin piirtein samansuuruinen kuoleman riski kuin tähystyksessä tapahtuvaan sappirakon poistoon, joka on erittäin yleinen leikkaus.

Lähteet:
1. American Society for Bariatric Surgery. Rationale for the surgical treatment of morbid obesity. (online) 8 april 1998. http://www.asbs.org/html/ration.html
2. Lyznicki J et al. Obesity: Assessment and Management in Primary Care. Am Fam Physician 2001;63(11):2185-96.
3. Calle E, Rodriguez C, Walker-Thurmond K, et al. Overweight, Obesity, and Mortality from Cancer in Prospectively Studied Cohort of U.S. Adults. N Engl J Med 2003;348:1625-38
4. Sjöström L et al. Effects of bariatric surgery on mortality in Swedish obese subjects. N Engl J Med 2007;357(8):741-52.
5. Tolonen P, Victorzon M, Niemi R, et al. Does Gastric Banding for Morbid Obesity Reduce or Increase Gastroesophageal Reflux? Obes Surg 2006;16(11):1469-74
6. Sowemimo O, Yood S, Courtney J, et al. Natural History of Morbid Obesity with Surgical Intervention. Surg Obes Relat Dis 2007;3:73-7.

Lihavuusleikkaukset tehdään lähes yksinomaan tähystystekniikalla, koska niitä pidetään vähemmän kajoavina, sillä niissä käytettävät viillot ovat pieniä kuin avoleikkauksissa. Tähystysleikkauksen etuja ovat nopeampi kotiutuminen ja toipuminen, pienemmät arvet sekä vähäisempi kipu kuin avoleikkauksella. Useimmat kirurgit suosivat tähystysleikkauksia.

Mahalaukun ohitusleikkaus (gastric bypass)

Mahalaukun ohitusleikkaus on rajoittava ja hieman vitamiinien imeytymiseen vaikuttava toimenpide. Merkittävin painonlaskuun vaikuttava tekijä on kuitenkin sen suotuisa vaikutus niiden hormonien eritykseen, jotka säätelevät mm. kylläisyyden tunnetta ja insuliinin eritystä. Tämän mekanismin ansiosta esimerkiksi lievä sokeritauti paranee useimmiten heti leikkauksen jälkeen ja pienikin ruokamäärä aiheuttaa kylläisen olon. Myös ruokavalio ohjautuu terveellisemmäksi ja kevyemmäksi, sillä runsasenergiset ruoat eivät leikkauksen jälkeen yleensä johda sellaiseen mielihyvään kuin ennen leikkausta. Leikkausta suositellaan potilaille, joiden BMI on yli 40 tai jos BMI on yli 35 ja potilaalla on lihavuuden liitännäissairauksia.

Edut

• Kokonaislaihdutustulokset ovat paremmat kuin pelkästään rajoittavia toimenpiteitä käytettäessä
• Ylipainosta häviää n. 80% ja kokonaispainonpudotus on keskimäärin noin 50 kg
• Erinomainen vaikutus sokeritautiin ja ruokatorven refluksioireisiin

Haitat

• Mahalaukun ohitusleikkaus muuttaa suoliston anatomiaa ja ruoansulatusta. Leikkaus vaatii kirurgilta kokemusta ja on teknisesti haastavampi, kuin esim. panta- tai kavennusleikkaus. Tiettyjen komplikaatioiden ja haittojen riski on suurempi kuin rajoittavilla toimenpiteillä.
• B12-vitamiinin muodostus vähenee ja D-vitamiinin imeytyminen jonkin verran heikkenee. Tämä voi johtaa joidenkin vitamiinien ja kivennäis­aineiden puutostiloihin. Tämän ehkäisemiseksi potilaat käyttävät leikkauksen vitamiini- ja hivenainevalmisteita lopun elämän.

Edut terveydelle

• Vuoden kuluttua leikkauksesta potilaat ovat laihtuneet noin 80 % ylipainostaan.
• Tutkimukset osoittavat, että laihdutustulokset säilyvät 10–14 vuoden ajan leikkauksen jälkeen.
• Valtaosa lihavuuteen liittyvistä terveysongelmista (aikuistyypin sokeritauti, korkea verenpaine, uniapnea, masennus ja selkäsäryt) lievenee tai häviää kokonaan leikkauksen jälkeen.
• Useimmat potilaat kertovat, että olo tuntuu kylläiseltä ja tyytyväiseltä ja syömisen halu vähenee.

Mahalaukun kavennusleikkaus (sleeve gastrektomia)

Mahalaukun kavennusleikkaus on pääasiassa rajoittava toimenpide, mutta sillä on myös suotuisia vaikutuksia niiden vatsahormonien eritykseen, jotka säätelevät kylläisyyden tunnetta ja mm. insuliinin eritystä. Leikkausta suositellaan potilaille, joiden BMI on alle 40.

Edut

• Leikkaus ei muuta anatomiaa eikä vaikuta ruoan imeytymiseen.
• Tiettyjen mekaanisten komplikaatioiden riski on pienempi kuin ohitusleikkauksessa, koska ohutsuolten anatomiaa ei muuteta
• Ylipainosta häviää 50-60%.
• Leikkaus on teknisesti verraten yksinkertainen

Haitat

• Noin 80% mahalaukusta poistetaan
• Leikkaus voi pahentaa ruokatorven refluksitaudin oireita
• Pitkäaikaistuloksia ei vielä täysin tunneta

Edut terveydelle

• Vuoden kuluttua leikkauksesta potilaat ovat laihtuneet noin 50-60 % ylipainostaan.
• Valtaosa lihavuuteen liittyvistä terveysongelmista lievenee tai häviää kokonaan leikkauksen jälkeen. Tulokset sokeritaudin paranemisessa tulokset eivät ole kuitenkaan niin hyviä kuin ohitusleikkauksessa.

Leikkauksen riskit

On tärkeää, että keskustelet lääkärin tai kirurgin kanssa leikkauksen eduista ja riskeistä. Pidä mielessä seuraavat seikat:

• Lihavuusleikkaukset eivät ole kauneusleikkauksia.
• Lihavuusleikkauksissa ei poisteta rasvakudosta rasvaimulla eikä muilla kirurgisilla keinoilla.
• Jotta leikkaus tehoaisi, sinun on oltava halukas sitoutumaan pitkäaikaisiin elämän­tapa­muutoksiin, mm. ruokavalio- ja liikuntamuutoksiin.
• Leikkauksen komplikaatiot voivat johtaa uusiin leikkauksiin.
• Kaikkiin leikkauksiin liittyy riskejä. Lihavilla potilailla riskit ovat tavallista suuremmat.

Lähde:
2. M.Fried et al, Interdisciplinary European Guidelines on Surgery of Severe Obesity. Obesity Facts 2008;1:52–59.

Lihavuuskirurgian hoitotiimiin kuuluu kirurgin lisäksi koordinoiva sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja, sisätautilääkäri ja anestesialääkäri.

	Timo Heikkinen vatsaelinkirurgian dosentti ja ylilääkäri Timo Heikkinen vastaa Terveystalon lihavuuskirurgiasta Oulussa ja Helsingissä. Hän toimii myös Terveystalon valtakunnallisena gastrokirurgian ylilääkärinä.
	Paulina Salminen kirurgian professori, vatsaelinkirurgian dosentti Paulina Salminen on Terveystalo Turun vatsaelinkirurgian vastaava lääkäri. Hän on tehnyt lihavuuskirurgiaa vuodesta 2005 lähtien ja on tehnyt aiheesta aktiivista tutkimusta koko tämän ajan. Hän vetää kansallista lihavuuskirurgista tutkimusryhmää ja tutkimusta, jossa on vertailtu mahalaukun kavennuksen ja mahalaukun ohituksen pitkäaikaistuloksia vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoidossa. Hän on ollut perustamassa Suomen Lihavuus- ja metaboliakirurgian yhdistystä (LIME r.y.) ja on nyt LIME r.y.:n puheenjohtaja. Hän toimii myös Euroopan Lihavuuskirurgisen yhdistyksen tieteellisessä toimikunnassa.
	Carl Fredrik Schou vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Carl Fredrik Schou toimii Akerin sairaalassa vatsaelinkirurgian osastonylilääkärinä ja on perustanut lihavuuskirurgiaklinikan, joka on yksi pohjoismaiden tunnetuimmista. Schoulla on noin 1000 lihavuusleikkauksen kokemus.
	Markus Hotakainen anestesialääkäri
	Juhani Murros sisätautilääkäri Lääketieteen lisensiaatti Helsingin Yliopistosta 1969. Sisätautien erikoislääkäri Helsingin Yliopistollisesta Keskussairaalasta 1977. Toiminut muun muassa erityisasiantuntijana Yhdysvaltain, Kanadan ja Australian hallitusten ja YK:n palveluksessa. Yksityislääkärinä Terveystalossa vuodesta 2003. Erittäin laaja kokemus sisätautien kaikilta alueilta.
	Jorma Mäkijärvi vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Jorma Mäkijärvi on toiminut gastrokirurgina 15 vuotta ja on ollut mukana Terveystalon lihavuuskirurgiatiimissä sen perustamisesta asti.
	Eeva-Liisa Sävelä gastrokirurgi Eeva-Liisa Sävelä on Porissa toimiva pitkän linjan gastrokirurgi, joka toimii Terveystalo Pori Lääkäritalossa. Lihavuusleikkauksen hoitoketju satakuntalaisille on Terveystalossa räätälöity Turun Terveystalo Pulssiin, jossa Eeva-Liisa Sävelä käy leikkaamassa potilaansa professori Paulina Salmisen kanssa. Eeva-Liisa leikkaa myös kilpirauhasia 20 vuoden kokemuksella.
	Anna-Mari Tuokko työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslääkäri Anna-Mari Tuokko on suuntautunut mm.  lihavuuden hoitoon. Anna-Marin vastaanotolla voidaan kartoittaa kokonaisvaltainen terveydentila ja suunnitella yksilöllisesti sopivin lihavuudenhoitomuoto sekä ohjata  tarpeen mukaan esimerkiksi ravitsemusterapeutille, fysioterapeutille tai psykologille. Lihavuuskirurgiasta kiinnostuneet ohjataan koordinoivalle sairaanhoitajalle ja sitä kautta kirurgille.
	Merja Kiviranta koordinoiva ravitsemusterapeutti Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti. Vastaa ravitsemusneuvonnasta ja -ohjeista. Terveystalossa vuodesta 2011 alkaen. Aiemmin ohjannut lihavuusleikkauspotilaita HYKS Peijaksen sairaalassa. Laaja osaaminen lihavuuden hoidosta ja painonhallinnasta: ohjausta saatavissa yksilövastaanotolla, ryhmissä ja luennoilla. Merja on intohimoinen kestävyysurheilija ja antaa mielellään neuvoja myös painonhallintaa tukevasta liikunnasta.
	Sirpa Soini laillistettu ravitsemusterapeutti  Terveystalo Pulssin ravitsemusterapeuttina Sirpa on vastannut lihavuusleikkauspotilaiden ravitsemusohjauksesta. Ennen leikkausta käydään läpi konkreettisesti ruokavalion koostaminen hyvän laihtumisen onnistumiseksi. Leikkaus onnistuu parhaiten, kun ruokavaliomuutoksista tulee pysyviä. Leikkauksen jälkeen ohjauksessa keskitytään ruokavalion oikeanlaiseen koostamiseen konkreettisin esimerkein hyvän ravitsemustilan turvaamiseksi. Sirpa on omassa väitöstyössäänkin tutkinut henkilöitä, jotka ovat onnistuneet elämäntapamuutoksessaan saavuttaen pitkäaikaisia laihtumistuloksia ja hyödyntää tätä osaamista ohjauksessaan.
	Tarja Suuraho koordinoiva sairaanhoitaja Anestesiahoitaja, pitkä työkokemus eri sairaaloissa. Tarja vastaa bariatrisen kirurgian käytännön kysymyksiin ja toimii potilaiden yhteyshenkilönä.
	Marika Ortio koordinoiva sairaanhoitaja Marika Ortio on Terveystalo Turun endoskopiayksikön vastaava hoitaja. Marika vastaa lihavuuskirurgiaan liittyviin käytännön kysymyksiin ja toimii Turun ja Länsi-Suomen alueen potilaiden yhteyshenkilönä.
	Minna Vuorinen psykiatrinen sairaanhoitaja Syömishäiriöihin erikoistunut psykiatrinen sairaanhoitaja, pitkäaikainen kokemus syömishäiriöpotilaiden(anoreksia, bulimia, BED) arvioinneista, hoitamisesta ja kognitiivis-behavioraalisen terapian mukaisesta työotteesta, psykodynaaminen psykoterapeuttikoulutus, ryhmäohjaaja, toiminut työnohjaajana ja kouluttajana.

Minäkö leikkaukseen? Lihavuusleikkaus on vaihtoehto sairaalloisen lihavuuden hoidossa. Ennen leikkauspäätöstä on tärkeää keskustella kaikista siihen liittyvistä asioista moniammattillisen tiimin kanssa.

Ota yhteyttä koordinoivaan sairaanhoitajaan

Lihavuusleikkauksesta kiinnostuneet voivat ensin olla yhteydessä koordinoivaan sairaanhoitajaan. Hän käy läpi leikkaukseen liittyviä asioita ja auttaa ohjaamaan aktiivisen lihavuuden hoidon piiriin.

• Soita Helsingin ja Oulun alueen osalta sairaanhoitaja Tarja Suuraholle 030 633 1894 tai 040 826 6989 tai lähetä sähköpostia tarja.suuraho@terveystalo.com
  
  
• Turun ja Länsi-Suomen osalta soita sairaanhoitaja Marika Ortiolle 030 633 3008 tai lähetä sähköpostia marika.ortio@terveystalo.com

Ravitsemusterapeutin ja kirurgin vastaanotto

Ravitsemusterapeutin vastaanotolla kartoitetaan ja käydään huolellisesti läpi mm. henkilön motivaatio sekä paino- ja laihdutushistoria, suljetaan pois syömishäiriöt ja kartoitetaan syömistottumukset. Ravitsemusterapeutti kertoo leikkauksesta, siihen valmistautumisesta sekä leikkauksen jälkeisestä elämäntapamuutoksesta ja sitoutumisesta seurantaan.

Ravitsemusterapeutin vastaanoton jälkeen varataan aika kirurgin vastaanotolle, jossa mm. selvitetään leikkaukseen vaikuttavia asioita, käydään läpi itse leikkaus ja siihen liittyvät riskit sekä tehdään varsinainen leikkauspäätös. Kirurgin vastaanotolle on hyvä varata mukaan kaikki omaa terveyttä koskecvat paperit ja lausunnot. Mikäli asiakkalla on säännöllistä hoitoa vaativa sairaus, olisi hyvä pyytää hoitavalta lääkäriltä lausunto lihavuusleikkausta varten.  Ennen leikkauspäätöstä konsultoidaan tarvittaessa psykiatrista sairaanhoitajaa, endogrinologia ja sisätautilääkäriä.

Ennen leikkausta asiakas tapaa myös asiantuntijahoitajan ja anestesialääkärin. Mahdollinen leikkaus on noin 1-3 kuukauden kuluttua leikkauspäätöksestä.

Lihavuusleikkauksen jälkeen

Leikkauksen jälkeen potilas tapaa osastolla ravitsemusterapeutin, joka antaa neuvoja ja ohjeita leikkauksen jälkeisestä uudesta ruokavaliosta. Lisäksi asiantuntijahoitaja antaa kotiohjeet ja sopii jatkoseurannasta. Leikannut kirurgi tarkistaa ja kotiuttaa potilaan. 

Seuranta leikkauksen jälkeen

Seuranta lihavuusleikkauksen jälkeen on erittäin tärkeää, jotta leikkauksesta saadaan kaikki hyöty laihtumiseen. Koska elämäntapamuutos tulee olla pysyvä ja joskus se vaatii isojakin ponnisteluja, kuuluu leikkaukseen vuoden aikana kolme seurantakäyntiä.  Ensimmäinen seurantakäynti on 4-6 viikon kuluttua leikkauksesta kirurgin ja ravitsemusterapeutin luona. Seuraava käynti on noin 6 kk kuluttua leikkauksesta tarpeen mukaan joko ravitsemusterapeutin tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla. Kolmas tapaaminen on ryhmässä moniammattillisen tiimin kanssa. 

Jos asiakkalla on hoitoa vaativia sairauksia, jatketaan niiden hoitoa oman lääkärin kanssa, tarvittaessa Terveystalon erikoislääkärit ja asiantuntijat ovat käytettävissä.

Huom! Yllä kuvattu aikataulu on viitteellinen ja siihen voi tulla potilaskohtaisia muutoksia

Mahalaukun ohitusleikkaus (Gastric bybass) on syömistä rajoittava ja ravinnon imeytymistä vähentävä toimenpide. Se pienentää yhdellä aterialla syödyn ruuan määrää ja ravinnosta imeytyy jonkin verran tavallista vähemmän ravintoaineita ja energiaa. Leikkauksen jälkeen elimistö ei siedä suuria määriä sokeria ja rasvaa.

Mahalaukun ohitusleikkauksessa kirurgi tekee pienen mahalaukkupussin. Pussi on suoraan yhteydessä ohutsuolen keskimmäiseen osaan eli tyhjäsuoleen. Leikkauksen jälkeen aterian aikana ruokaa kertyy pussiin nopeasti. Koska pussi täyttyy pienestä määrästä ruokaa, mahalaukun yläosa lähettää pian aivoihin kylläisyydestä kertovan viestin, ikään kuin koko mahalaukku olisi täynnä.

Elimistöön imeytyy myös vähemmän ravintoaineita ja energiaa ruoan ohittaessa ohutsuolen ensimmäisen osan eli pohjukaissuolen. Vaihe, jolloin ruokaan sekoittuu mahanesteitä, sappea ja haimanesteitä viivästyy ja normaaliin ruuansulatukseen verrattuna ruoka sulaa myöhemmin.

Säännöllinen ja pitkäaikainen seuranta

Potilaan terveydentilaa seurataan säännöllisesti leikkauksen jälkeen. Terveystalon lihavuusleikkauksen hintaan kuuluu ravitsemusterapeutin seuranta (4 kertaa) ensimmäisen vuoden ajan. Tämän jälkeen seurantaa voidaan jatkaa asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. 

Mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen on tärkeää muuttaa ruokatottumuksia. Pysyvän tuloksen saavuttamiseksi on myös elämäntapamuutosten oltava pysyviä.

Leikkaukseen jälkeen ruokavalio muuttuu moneen kertaan. Ensin nautitaan vain nesteitä, josta siirrytään vähitellen sosemaiseen ja pehmeään ruokaan. Muutaman viikon kuluttua voi syödä rakenteeltaan kiinteämpää proteiinipitoista ruokaa.

1. vaihe: Nestemäinen ruokavalio (2-3 viikkoa)
2. vaihe: Pehmeää ruokaa (n. 2 viikkoa)
3. vaihe: Normaalia proteiinipitoista ruokaa (viikosta 4-5 alkaen)

Ateriarytmi ja annoskoko

Alusta alkaen on tärkeää syödä pieniä annoksia 5-8 kertaa päivässä. Heti leikkauksen jälkeen ateriarytmi on tiheänpää. Vatsalaukun vähitellen venyessä myös ateriavälit kasvat, mutta kuitenkin siten, että ateriaväli on korkeintaan 3-4 tuntia. Harvemmin syödessä on vaarana, ettei ravintoaineita saa riittävästi, joka puolestaan lisää aliravitsemuksen riskiä. Pitkät ateriavälit lisäävät myös ahmimisen vaaraa, kun nälkä kasvaa liian suureksi ja syöminen ei ole hallinnassa.

Alussa kerralla syöty ruuan määrä on noin 30 ml. Vähitellen ruokaa mahtuu enemmän ja lopullinen mahalaukun koko on 1-2 dl.

Rauhallinen ateriointi ja huolellinen pureskelu

Aterioinnille on hyvä varata riittävästi aikaa, vähintään 20-30 min. On myös tärkeää, että ruoka pureskellaan kunnolla ja keskitytään syömiseen.

Ruoka ja juoma eri aikaan

Koska mahalaukku on tilavuudeltaan pieni, ei sinne mahdu ruokaa ja juomaa yhtä aikaa. Siksi on hyvä juoda riittävästi aterioiden välillä. Juomista tulee valita sokerittomia ja hiilihapottomia juomia. Päivässä on nesteitä juotava 1,5 litraa.

Proteiinipitoista ruokaa

Proteiinin riittävä saanti on tärkeää. Hyviä proteiinilähteitä ovat maitotaloustuotteet, erityisesti rahka, raejuusto, kala, kana, kanamuna ja liha. Maitotaloustuotteita tulisi syödä 6 dl päivässä ja lisäksi muutama viipale juustoa. Kalaa olisi hyvä syödä 2-3 kertaa viikossa lajeja vaihdellen. Päivittäin ruokavaliossa tulee pääaterioilla (lounas ja päivällinen) olla lihaa, kalaa, kanaa, kananmunaa tai soijatuotteita 50-100g per ateria. 

Mahdolliset ruokailuun liittyvät ongelmat

Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä ongelmia ruokailussa kuten epämiellyttävää ns. dumping-oireilua, joka johtuu ruuan nopeasta kulusta ohutsuoleen. Myös ruoka-aineiden siedossa on yksilöllisiä eroja. Jotkut ruoka-aineet voivat aiheuttaa suolistotukoksia ja niitä tulisi välttää tai syödä harkiten. Tällaisia ruoka-aineita ovat mm. sitkeä liha, sitrushedelmien kalvot ja siemenelliset marjat suurina määrinä. 

Vitamiini, kivennäisaine- ja ravintolisät

Leikkauksen jälkeen ravintoaineiden saanti on heikentynyt. Päivittäin tulisikin syödä ravintolisiä. Vitamiinien- ja kivennäisaineiden saantia seurataan ruokapäiväkirjan ja laboratoriokokeiden avulla seurantakäynneillä.

Ravitsemusterapeutti neuvoo 

Ravitsemusterapeutti antaa ohjeet oikeanlaisesta ravitsemuksesta ja ravintoaineista, joita on helppo, mutta myös tärkeä noudattaa. Ravitsemusterapeuttiin voi tarvittaessa aina ottaa yhteyttä!

Esimerkkipäivä

Aamupala:
1-2 dl maitoon keitettyä puuroa tai 1 pehmeä täysjyväinen leipä, margariinia, täyslihaleikkele. Tai 1-2 dl jogurttia/viiliä ja 1-2 rkl mysliä.

Kahvia tai teetä ja vettä aterian jälkeen.

Välipala:
1-2 dl jogurttia/viiliä ja marjoja/lastenmarjasose (esim. Piltti).

Lounas:
50-100 g kalaa/kanaa ja 0,5-1 dl perunamuhennosta, kypsennettyjä tai hienonnettuja kasviksia.

Välipala:
1-2 dl marjakiisseliä/marjapuuroa.

Välipala:
1-2 dl jogurttia/viiliä/rahkaa/raejuustoa.

Päivällinen:
1-1,5 dl Pinaattikeitto ja kanamuna (silputtuna).

Iltapala:
1 viipale pehmeää täysjyväleipää, päälle margariinia ja täyslihaleikkele.1 raastettu omena/päärynä tai lastenhedelmäsose.

Lisäksi päivän aikana:
1-2 l energiattomia juomia (vesi, kivennäisvesi, tee, mehu), aterioiden välillä 1-3 prk täydennysravintojuomaa tarpeen mukaan.

Leikkauksen jälkeen tulee muuttaa ruokailutottumuksia, omaksua terveellisemmät elämäntavat ja sitoutua noudattamaan ohjeita, jotta hoidolla saadaan pitkäaikaisia tuloksia. Muutokset saattavat alussa tuntua hankalilta, mutta ammattilaisten tuki ja seuranta auttavat.

Ravitsemusterapeutti ja lääkäri antavat yksityiskohtaiset ohjeet ruokavaliosta. Ohjeiden noudattaminen ei tarkoita sitä, että ei voi enää nauttia elämästä tai käydä ulkona syömässä.

Leikkauksen hyödyt:

• Vuosi leikkauksen jälkeen noin 77 % potilaiden ylipainosta on pudonnut.
• 10–14 vuoden kuluttua potilaiden pudottamasta painosta on edelleen poissa 60 %.
• Suurin osa lihavuuteen liittyvistä sairauksista (tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, uniapnea, masennus ja selkäsärky) lievenevät tai paranevat kokonaan leikkauksen jälkeen.

Suurin osa asiakkaista on kertonut varhaisesta kylläisyydentunteesta ja tyytyväisyydestä, joka vähentää halua syödä.