Allergian siedätyshoito

Siedätyshoitoa on annettu jo vuodesta 1911 lähtien. Siedätyshoito on IgE-välitteisen allergian täsmähoito, jolla lisätään ihmisen sietokykyä hoidossa käytettävää allergeenia kohtaan. Hoidon tavoitteena on nostaa allergisen henkilön toleranssia saamalla hänet kosketuksiin aluksi pienten mutta jatkuvasti kasvavien allergeenimäärien kanssa.

Parhaimmillaan siedätyshoito lievittää kaikkia allergisia oireita, kuten nuhaa, nenän tukkoisuutta, silmäoireita sekä allergeenikontaktin, kuten esimerkiksi heinän siitepölyn, aiheuttamia astmaoireita. Sen sijaan, oirelääkitys – antihistamiinit, nenäsumutteet, silmätipat – eivät vaikuta allergian perussyyhyn ja ne lievittävät oireita vain hetkellisesti.

Tällä hetkellä Suomessa tarjotaan pistossiedätyshoitoa seuraavia allergeeneja kohtaan: koivu, timotei, koira, kissa, hevonen, huonepölypunkki, ampiainen ja mehiläinen. Tabletilla annettavan kielenalussiedätyshoidon siedätettävä allergeeni on timotei. Koivun siedätyshoitoa voi toteuttaa myös kielen alle annosteltavalla liuoksella.

Siedätyshoitoa voidaan antaa kaikille 5 vuotta täyttäneille (yläikärajaa ei ole). Lääkäri arvioi tarkemmin siedätyshoidon aiheet ja vasta-aiheet ja määrää siedätyshoitoa edeltävästi tarvittavat tutkimukset. Siedätyshoidon kesto on tavallisimmin kolme vuotta, pistiäissiedätyshoidon yleensä viisi vuotta. Siedätyshoidon aikana potilas käy säännöllisesti seurantakäynnillä hoitavalla lääkärillä kerran vuodessa.

Siedätyshoito siitepölyille

Siedätyshoitoa suositellaan, jos henkilöllä on ollut useamman siitepölykauden aikana selkeitä allergiseen nuhaan viittaavia oireita.

Siedätyshoito eläinallergeeneille

Tällä hetkellä Suomessa pistossiedätetään koiralle, kissalle ja hevoselle. Lapsilla hoitoa harkitaan silloin, jos hän saa merkittäviä oireita epäsuorastakin eläinkontaktista, kuten vaikka luokkatoverin vaatteissa olevista allergeeneista.

Siedätyshoito pistiäisten myrkyille

Pistossiedätyshoitoa mehiläisen ja ampiaisen myrkylle annetaan, jos henkilöllä on riski saada yleisoireita (anafylaksiaa) pistiäisen myrkystä. Hoidon kannalta on erittäin tärkeää tutkia verikokeilla tarkasti, onko henkilö herkistynyt mehiläiselle vai ampiaiselle. Yli 90 % ampiaismyrkylle ja jopa 90 % mehiläisen myrkylle allergisista saa siedätyshoidosta täyden suojan.

Ruoka-ainesiedätys

Ruoka-aineille oikeastaan epäherkistetään, eikä siedätetä samalla tavalla kuin muussa siedätyshoidossa. Hoito on tutkimusasteella, eikä sitä käytetä vielä rutiininomaisesti. Kyseessä ei siis ole samanlainen siedätyshoito kuin aiemmin mainituissa tapauksissa, ja taustalla olevat immunologiset mekanismitkin ovat erilaisia. Suurin ero on siinä, että pysyvää sietokykyä ei yleensä synny hoidon lopettamisen jälkeen.

Kirjoittaja: LT Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi