6.4.2018 10:00

Yli kolmannes suomalaisista mittaa terveystietojaan – digitaalisilla palveluilla suuri potentiaali asiantuntijoiden ja potilaiden vuorovaikutuksen kehittämisessä

Suomalaisista jo lähes 40 prosenttia käyttää älylaitetta tai sovellusta terveytensä seuraamiseen, paljastaa tuore kyselytutkimus. Selvästi eniten sovelluksia käytetään elämäntapojen parantamiseen, mutta teknologian hyödyntäminen terveydenhuollon asiantuntijoiden ja potilaiden välisessä vuorovaikutuksessa on vielä lapsenkengissä. Tulevaisuudessa myös sairauksien hoitoon saadaan lisää digitaalisia apuvälineitä, uskoo asiantuntija.


Terveyden mittaamisesta on tullut Suomessa yhä suositumpaa. Jo reilu kolmannes suomalaisista käyttää teknologisia sovelluksia tai älylaitteita, kuten aktiivisuusranneketta, terveystietojensa seuraamiseen tai mittaamiseen, selviää Terveystalon maaliskuussa 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta. Tulevaisuudessa terveyden mittaamisen odotetaan yleistyvän entisestään.

– Terveyttään mittaavien määrä on yllättävän suuri – lääkärin vastaanotolla terveyssovellusten tai -laitteiden käyttö tulee esiin vain harvoin. Uskonkin, että sovellusten keräämää tietoa voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä paremmin myös terveydenhuollossa. Digitaalisissa palveluissa on paljon potentiaalia. Niiden avulla voitaisiin esimerkiksi parantaa hoitoon sitoutumista ja tarjota tukea potilaan omiin tietoihin tai terveyskäyttäytymiseen pohjaten, arvioi kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta.

Älylaite auttaa muuttamaan elämäntavat

Kyselytutkimuksen mukaan vain yksi kymmenestä älylaitteen tai terveyssovelluksen käyttäjästä käyttää laitetta tai sovellusta sairauden hoitoon. Sen sijaan jopa 60 prosenttia hyödyntää terveystietojaan elämäntapojensa parantamiseen. Askelmääriään mittaa päivittäin puolet terveysteknologian käyttäjistä, sykettä joka päivä puolestaan viidesosa käyttäjistä.

– Monilla terveystietojen mittaaminen liittyy tavalla tai toisella liikuntaan. Esimerkiksi energiankulutusta seurataan usein juuri liikkuessa poltettujen kalorien näkökulmasta. Liikuntaharrastuksessa tulosten seuraaminen voi toimia liikkeellä pitävänä, motivoivana voimana, Metsäniemi toteaa. 

Liikunnan vaikutusten lisäksi moni suomalainen mittaa untaan: 36 prosenttia terveysteknologian käyttäjistä seuraa unensa laatua vähintään viikoittain.

– Unen ja palautumisen seuraaminen on usein hyödyllistä varsinkin työelämän pyörityksessä. Palautumisen huomioiminen voi olla omalle hyvinvoinnille suurikin harppaus, muistuttaa Metsäniemi.

Voiko terveyssovellukseen luottaa?

Terveyssovellusten käyttäjistä 69 prosenttia luottaa sovellusten tuottamaan tietoon vähintään jonkin verran. Metsäniemen mukaan on hyvä muistaa, etteivät eri terveysmittarit ja -laitteet ole luotettavuudessa samalla viivalla:

– Tulosten tarkkuus riippuu sekä laitteesta että mitattavasta määreestä. Esimerkiksi diabeetikon verensokerimittari antaa tarkan kuvan veren glukoosipitoisuudesta, askelmittarin kohdalla tarkkuus taas riippuu paljon siitä, toimiiko mittarina pelkkä taskussa kulkeva kännykkä vai kehoon kiinnitettävä laite.

Yksinkertainenkin terveysteknologia voi kuitenkin olla toimivaa. Esimerkiksi ravitsemusterapiassa käytetään usein sovellusta, johon käyttäjä lataa kuvat kaikista päivän aikana syömistään aterioista. Kuvien perusteella ravitsemusterapeutti ymmärtää paremmin, mitä asiakas todellisuudessa syö ja millaista tukea hän tarvitsee.

Suomalaiset uskovat digiterveydenhoitoon

Älylaitteiden ja terveyssovellusten hyödyntäminen terveydenhuollon asiantuntijoiden ja potilaiden välisessä vuorovaikutuksessa on vielä lapsenkengissä, mutta jopa 73 prosenttia suomalaisista uskoo etädiagnoosien ja -konsultaation merkityksen sekä omien terveystietojen seuraamisen ja jakamisen lääkärin kanssa lisääntyvän tulevaisuudessa.

– Esimerkiksi Terveystalossa on käytössä digitaalinen Oma Suunnitelma, joka auttaa saavuttamaan omat terveystavoitteet. Suunnitelma tehdään yhdessä asiantuntijan kanssa, ja omaa edistymistään voi seurata suoraan sovelluksesta. Oma Suunnitelmia on tehty Terveystalossa jo 100 000 eri asiakkaalle, ja määrä tulee jatkossa vain kasvamaan, havainnollistaa Metsäniemi.

Jatkossa hän näkee sovellusten antavan nykyistä selkeämpiä toimintaohjeita ja älylaitteiden käytön yleistyvän myös terveydenhoidossa:

– On hienoa, että ihmisillä on kiinnostusta pitää huolta itsestään, sillä silloin pysyy myös paremmin terveenä. Sairastuessa kaivataan apua, jota laitteet eivät ainakaan toistaiseksi voi korvata. Uskon kuitenkin, että myös sairauksien hoitoon saadaan tulevaisuudessa enemmän digitaalisia apuvälineitä.

Kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2018. Tutkimuksen tilasi Terveystalo ja suunnitteli Pohjoisranta Burson-Marsteller. Aineistona kyselyssä oli 1 000 vastaajan otos suomalaisista. Lähtöotos on kansallisesti edustava.

Lisätietoa medialle:
Päivi Metsäniemi, kehittämisylilääkäri, p. 045 633 8858, paivi.metsaniemi@terveystalo.com
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com

Terveystalo lyhyesti

Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkosto kattaa noin 180 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.

Vuonna 2017 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,3 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee lähes 9 000 terveydenhuollon ammattilaista, joista noin puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. www.terveystalo.com