10.4.2019 11:39

Nuoren liikuntaharrastus: hikeä ja hyvää mieltä vai lisää painetta?

Nuoren harrastamisesta tulee usein liian vaativaa liian aikaisin. Moni kyllästyy lajiin ja lopettaa urheiluharrastuksen kesken. Urheilupsykologi neuvoo, miten vanhemmat voivat parhaiten tukea lapsensa liikuntaharrastusta.


Tuoreen lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tutkimusraportin mukaan kyllästyminen lajiin on tärkein syy sille, miksi lapsi tai nuori lopettaa urheiluseurassa harrastamisen. (1

– Kyllästyminen lajiin kertoo siitä, että harrastamisesta on tullut liian totista ja harjoituskertoja on liikaa. Liikuntaa harrastetaan usein kilpa- ja huippu-urheilun ehdoilla, vaikka kaikista lapsista ei ole tarkoitus tulla ammattilaisia. Nuoren elämään pitäisi mahtua muutakin, toteaa Terveystalon urheilupsykologi ja psykoterapeutti Päivi Granholm, joka on erikoistunut urheilijoiden sekä valmentajien hyvinvoinnin tukemiseen ja psyykkiseen valmennukseen.

Granholmin mukaan on tärkeää ennen kaikkea saada pidettyä nuoret liikkeessä. Liikuntasuositusten mukaan nuorten tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti. Lopettamisen sijaan tärkeää olisi jatkaa liikuntaa – mielellään urheiluseurassa, mutta vähäisemmillä määrillä.

– Nuorten liikkumisen lisäämiseksi urheiluseuroihin pitäisi saada lisää matalan kynnyksen toimintaa. Urheiluseurassa harrastavat nuoret nukkuvat tutkitusti paremmin ja kärsivät vähemmän esimerkiksi yksinäisyydestä tai alakuloisuudesta verrattuna muihin nuoriin. Parhaimmillaan liikuntaharrastus tarjoaa terveydellisten vaikutusten lisäksi nuorelle turvallisen tilan kehittyä ja harjoitella hyödyllisiä taitoja, kuten itsensä ylittämistä ja epävarmuuden sietoa, Granholm sanoo.

”Ihan vaan treenailua, ei mikään kilparyhmä” – arvostuksen puute näkyy puheessa

Granholmin mukaan vanhemman on tärkeää ymmärtää oma roolinsa ja rakentavasti kannustaa lasta liikkumaan. Arvokasta ei ole pelkästään kilpaurheilu, vaan kaikki liikunta on tärkeää.

– Harrastamista ja kaikkea liikkumista tulisi arvostaa, lähtien jo siitä, miten niistä puhumme. On yhtä arvokasta, liikkuu nuori sitten 10 kertaa viikossa tai kerran viikossa. Tavoitteena ei tarvitse olla kilpaurheilutaso, vaan riittää, että tulee hiki ja hyvä mieli, Granholm painottaa.

Koukuttavat laitteet ja lisääntynyt ruutuaika uhkaavat nykyään lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan rakentumista.

– Vanhempien olisi hyvä panostaa terveellisten elämäntapojen opettamiseen ja kannustaa liikunnan pariin, myös omalla esimerkillä yhdessä perheen kanssa. Lapsena ja nuorena opittua liikunnallista elämäntapaa on helpompi jatkaa vanhempanakin, Granholm neuvoo.

Urheilupsykologin vinkit: Näin tuet nuoren liikuntaharrastusta parhaiten

1. Anna harrastuksen olla lapsen oma juttu. Vanhemman ei kannata lähteä liian tosissaan harrastukseen ja urheilun herättämiin tunnekuohuihin mukaan. Huolehdi roolista harrastuksen kannustavana tukijana. On hyvä, jos vanhemmat saavat vähennettyä lapseen kohdistuvia paineita – ei lisättyä niitä.

2. Älä väheksy harrastamisen merkitystä. Kiinnitä huomiota siihen, miten puhut harrastamisesta verrattuna kilpaurheiluun. Arvosta kaikkea harrastamista ja liikkumista, vaikka nuori ei olisikaan kilpatasolla tai treenaisi useita kertoja viikossa.

3. Osoita kiinnostusta: kuuntele, keskustele ja kannusta. Keskustelun ja läsnäolon kautta nuori oppii tärkeitä tunne- ja ajattelutaitoja. Vahvista nuoren ajattelua ilman, että tuputat neuvoja ja vastauksia. Kysy puolustusreaktion herättävän ”miksi”-kysymyksen sijaan avoimia kysymyksiä: mitä tapahtui, miltä se tuntui, mitä opit?

4. Opeta lasta käsittelemään vaikeitakin tunteita. Uskalla ottaa vastaan nuoren tunteita ja ajatuksia myös väsymyksen ja ahdistuksen hetkellä. Opeta rauhallisen ja levollisen läsnäolon avulla, että vaikeidenkin tunteiden kanssa voi olla ja että ne menevät ohi.

Lähde:
1) Valtion liikuntaneuvosto: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU-tutkimus) 2018

Lisätietoa medialle:
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com

Terveystalo lyhyesti
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus.  Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Vuonna 2018 valtakunnallinen verkostomme kattoi noin 180 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut.
Vuonna 2018 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,5 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 10 000 terveydenhuollon ammattilaista, joista noin puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. www.terveystalo.com