12.6.2019 9:00

Näin Suomi voi: Yhä useampi työikäinen kärsii mielenterveyden ongelmista – eri aloilla suuria eroja

Jo yli neljäsosa koulutus-, terveys- ja sosiaalialoilla työskentelevien sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyssyistä, kertoo Terveystalon työikäisiä koskeva data. Vaikka sairastamisessa on isoja eroja eri alojen välillä, yhdistää mielenterveysongelmien nopea yleistyminen 20–49-vuotiaita alaan ja sukupuoleen katsomatta.


Suomalaiset ovat eniten sairauslomilla tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, erityisesti selkävaivojen vuoksi. Mielenterveyden ongelmat – masennus, ahdistus ja unihäiriöt – ovat kuitenkin nousemassa vauhdilla niiden rinnalle. 20–29-vuotiailla nämä diagnoosit olivat viime vuonna jo yleisin syy sairauspoissaoloille, kertoo Terveystalon potilastietojärjestelmästä koottu 1,2 miljoonan 20–69-vuotiaan ihmisen potilasdata. Vastaavaa tarkastelua ei ole koskaan aiemmin tehty tässä mittakaavassa.

Mielenterveyden ongelmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä on kasvanut kolmen viime vuoden ajan voimakkaasti myös kolmi- ja nelikymppisten ikäluokissa. Yli 50-vuotiailla näiden sairauspoissaolojen määrä on sen sijaan pysynyt jokseenkin samana viime vuosien ajan. Vielä kolme vuotta sitten alle ja yli 50-vuotiaiden välillä ei ollut merkittävää eroa mielen pahoinvoinnissa Terveystalon datan mukaan.

– Työelämän vaatimusten koventuminen yhdistettynä elämän murrosvaiheisiin näyttää olevan haastava yhtälö paitsi monille parikymppisille, myös yli 30-vuotiaille. Nuoret aikuiset elävät psykososiaalisesti kuormittavaa vaihetta, kun he samaan aikaan raivaavat omaa paikkaansa työelämässä, etsivät kumppania tai perustavat perhettä, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen sanoo.

Mielenterveyden ongelmista aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrä on kasvanut 35 prosentilla vuosien 2016 ja 2018 välillä. Työnantajille tämä on tarkoittanut laskennallisesti yli 160 miljoonan euron kustannuksia.

Unto Palosen mukaan yksi trendi on, että työyhteisön tuki on monissa työpaikoissa ohentunut esimerkiksi työnteon muuttuessa entistä mobiilimmaksi ja itseohjautuvammaksi. Tämä lisää mielenterveyden ongelmien riskiä.

– Kasvavat luvut kertovat myös siitä, että ihmiset hakevat nykyään aiempaa herkemmin apua työelämän paineisiin ja osaavat tunnistaa oman jaksamisensa rajat paremmin. Myös yhä useampi työnantaja on herännyt huolehtimaan varhaisesta välittämisestä, mikä näkyy meillä mielen hyvinvoinnin palvelujen kysynnän selvänä kasvuna. Fiksu työnantaja pitää huolta siitä, että työyhteisö toimii, että johtaminen on laadukasta ja että työntekijöillä on ymmärrys siitä, minkälaisia työyhteisötaitoja työelämässä tarvitaan. Näitä kaikkia asioita kannattaa työpaikoilla ennakoiden kehittää ja ylläpitää.

Myös miesten mielenterveysongelmat ovat kasvussa

Osana Näin Suomi voi -kokonaisuutta Terveystalo on tarkastellut kolmea eri toimialaa, joissa työn sisältö, ympäristö ja demografia poikkeavat toisistaan. Jokaisen toimialan tiedot perustuvat noin 120 000 Terveystalon asiakkaan potilasdataan, eli yhteensä noin 360 000 työterveysasiakkaan tietoihin.
 
Rakentamisessa ja teollisuudessa mielenterveyden ongelmat aiheuttavat vasta neljänneksi eniten sairauspoissaoloja, kun taas tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä erilaisten vammojen osuus on selkeästi suurempi muihin toimialoihin verrattuna. Palvelualoilla mielenterveysongelmat ovat puolestaan nousseet kolmen viime vuoden aikana jo toiseksi suurimmaksi sairauspoissaolojen aiheuttajaksi. Koulutuksessa, tieteellisessä toiminnassa sekä terveys- ja sosiaalialoilla mielen pahoinvointi aiheutti viime vuonna jo lähes yhtä paljon poissaoloja kuin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

– Eri toimialoja yhdistää mielenterveysongelmien jatkuva kasvu, vaikka toki niiden välillä on isoja eroja sairastamisessa. Naisilla näitä ongelmia on diagnosoitu perinteisesti enemmän, mutta nyt datamme paljastaa, että miehillä ongelmien määrä kasvaa aivan yhtä nopeasti. Samaan aikaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat pysyneet ennallaan tai kääntyneet hienoiseen laskuun. Näyttääkin siltä, että sairastamisessa olemme siirtymässä fyysisistä vaivoista psyykkisiin ongelmiin, Unto Palonen sanoo.

Lataa Näin Suomi voi -data graafeina median käyttöön (linkki mediapankkiin) >>

Lisätietoja antavat:
työterveyden ylilääkäri Unto Palonen, Terveystalo, p. 040 826 6170, unto.palonen@terveystalo.com
työterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö, Terveystalo, p. 050 532 1911, maaret.helinto@terveystalo.com
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com


Näin Suomi voi
Kuinka Suomi voi – ja miten hyvinvointimme parantuisi? Terveystalo analysoi ja julkaisee vuoden 2019 mittaan potilastietojärjestelmäänsä kertynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on edistää koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia nostamalla esiin kansanterveydellisesti merkittäviä havaintoja ja kehityskaaria. Viime vuonna 15 prosenttia kaikista Suomen lääkärivastaanotoista eli yhteensä 3,5 miljoonaa vastaanottokäyntiä tehtiin Terveystalossa. Suomen suurimmassa yhtenäisessä potilastietojärjestelmässä on tietoa noin 3,6 miljoonan suomalaisen terveydestä.

Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 260 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut. Vuonna 2018 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,5 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 10 000 terveydenhuollon ammattilaista, joista noin puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com