28.4.2016 10:07

Lihavuusleikkaukset voisivat pitää tuhansia ihmisiä työelämässä

Lihavuusleikkaus on tutkimusten perusteella tehokas hoitomuoto vaikeaan ylipainoon, kun kaikki muut keinot on kokeiltu eikä laihduttaminen ole tuottanut pysyviä tuloksia. Tästä huolimatta niitä tehdään Suomessa huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.


Lihavuusleikkausten tulokset puhuvat puolestaan: viiden vuoden jälkeen potilaat ovat laihtuneet keskimäärin 30–40 prosenttia lähtöpainostaan ja noin 80–90 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastaneista pääsee eroon insuliinilääkityksestä tai saa sairauden parempaan hoitotasapainoon.

Hyvistä hoitotuloksista huolimatta Suomessa tehdään vuosittain alle tuhat lihavuusleikkausta. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään 8 000–10 000 leikkausta vuodessa ja Norjassa noin 4 000–5 000.

– Suomessa olisi tarve kolme- tai nelinkertaiselle määrälle nykytasoon verrattuna. Sen sijaan tyydytään hoitamaan ylipainon aiheuttamia sairauksia, kuten verenpainetautia, diabetesta ja uniapneaa. Potilasta toki muistutetaan painonpudotuksen tärkeydestä, mutta hänellä ei tarjota siihen tehokasta, pysyvään lopputulokseen johtavaa keinoa, arvioi vatsaelinkirurgian dosentti, ylilääkäri Timo Heikkinen Terveystalosta.

Kymmenen prosenttia lisää elinvuosia

Ongelman juuret voivat olla ylipainoon liittyvissä kulttuurisissa asenteissa: lihavuus nähdään psyykkisenä ongelmana ja luonteen heikkoutena. Yleinen käsityshän on, että kuka tahansa laihtuu, kunhan syö vähemmän kaloreita kuin kuluttaa.

– Kyse ei ole siitä, etteivät lihavuusleikkaukseen hakeutuvat ihmiset osaisi laihduttaa. Päinvastoin, he ovat siinä mestareita. Monella on takanaan useita laihdutuskuureja, mutta 95 prosenttia ihmisistä ei pysty säilyttämään tuloksia normaalissa arjessaan.

Lihavuusleikkaus on ainoa tieteellisesti tehokkaaksi todettu menetelmä vaikean ylipainon hoitoon. Sillä voidaan parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua huomattavasti ja lisätä elinvuosia kymmenellä prosentilla, Heikkinen sanoo.

Hän korostaakin, että lihavuusleikkauksissa ei ole kysymys kilojen vähentämisestä vaan sairauksien poistamisesta ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisestä. Ylipaino lisää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan arvioilta 1,4−7 prosenttia Suomen kaikista terveysmenoista johtuu lihavuudesta.

– Yhteiskunnalle syntyy melkoinen säästö, jos ihmisen työura pitenee kymmenellä vuodella, Heikkinen huomauttaa.

Lihavuusleikkaus ei ole rasvaimu

Vaikka lihavuusleikkauksia on tehty Suomessa jo kymmenen vuotta, niihin liittyy paljon harhaluuloja.

– Ihmiset saattavat luulla, että kyseessä on rasvaimu tai että leikkauksessa poistetaan rasvaa. Tosiasiassa lihavuusleikkauksella vaikutetaan aineenvaihduntaan, ja se muuttaa maha-suolikanavan hormonitoimintaa. Mahalaukku on aktiivinen elin, jonka suolistohormonit vaikuttavat esimerkiksi kylläisyyshormonin tuotantoon. Leikkauksen jälkeen potilaan ruokahalu yleensä heikkenee ja kylläisyydentunteen saavuttaa aiemmin. Myös ruoka-ainemieltymykset voivat muuttua, Heikkinen kertoo.

Hän haluaisi eroon myös ylipainoon liittyvästä syyllistävästä puhetavasta. Vaikka ylipainon kertymisen syyt ovat monitahoiset, siihen vaikuttavat myös fysiologiset erot.

– On genetiikallemme uusi asia, että ruokaa on yllin kyllin tarjolla koko ajan. Laihtuminen ei ole kaikille yhtä helppoa: ihmisillä on erilaisia geneettisiä ja hormonaalisia altisteita tai aineenvaihduntahäiriöitä, jotka vaikuttavat kehon taipumukseen kerätä talteen energiaa. Ihmisen fysiologia on rakennettu niukkuuden aikaan, josta länsimaisen ihmisen koko elämäntapa on nykyään kaukana. Siksi ylipainosta on tullut pandemia, Heikkinen sanoo.

4 faktaa lihavuusleikkauksista

  • Suomessa pääosa lihavuusleikkauksista tehdään mahalaukun ohitusleikkauksena tai mahalaukun kavennuksena. Ohitusleikkaus on myös muissa Pohjoismaissa käytetyin tekniikka, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdään eniten mahalaukun kavennuksia. Menetelmä valitaan yksilöllisesti.
  • Lihavuusleikkaukseen hakeutuvan painoindeksin pitää olla terveellä potilaalla yli 40 tai yli 35, jos potilaalla on diabetes, verenpainetauti tai uniapnea.
  • Lihavuusleikkaukseen pääseminen edellyttää, että potilas on kokeillut konservatiivista hoitoa ja että hän sitoutuu elämäntapojen ja ruokailutottumusten muutoksiin.
  • Noin kymmenen prosenttia Suomen lihavuusleikkauksista tehdään yksityisessä terveydenhuollossa.

Lisätietoja:

Timo Heikkinen, vatsaelinkirurgian dosentti, ylilääkäri, Terveystalo, p. 050 312 6139 timo.heikkinen@terveystalo.com

Suvi Syrjäläinen, viestintäpäällikkö, Terveystalo, p. 050 375 8129, suvi.syrjalainen@terveystalo.com

Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja 170 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti yli 6 800 terveydenhuollon ammattilaista, ja on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2015 oli yhteensä 75,7 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen 68,6 miljoonaa euroa. www.terveystalo.com