21.4.2016 14:17

Ikämuuri nousee työmarkkinoilla vastaan jo alle viisikymppisenä

Suomalaiset uskovat työnsaannin vaikeutuvan jo 48-vuotiaana, kertoo tuore kyselytutkimus. Työurien pidentämisen kannalta työelämän tulisi kuitenkin olla houkutteleva kaikenikäisille. Hyvä terveys ja työilmapiiri ovat avainasemassa työelämässä pysymiselle, mutta huono uutinen on, että jopa puolet vastaajista on kärsinyt työssä uupumisesta.


Terveystalon tuoreen kyselytutkimuksen vastaajat uskovat työnsaannin vaikeutuvan jo 48-vuotiaana. Tästä huolimatta vastaajat arvioivat jäävänsä eläkkeelle vasta 64-vuotiaana. Edellisen kerran vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2013, jolloin työnsaannin nähtiin vaikeutuvan vasta 49-vuotiaan, mutta toisaalta eläkkeen uskottiin koittavan vuotta aikaisemmin, 63-vuotiaana. Pessimistisimpiä olivat alle 30-vuotiaat: he arvioivat jäävänsä eläkkeelle vasta 66-vuotiaina, mutta työnsaannin vaikeutuvan jo 45-vuotiaana.

Tulokset ovat jyrkässä ristiriidassa suomalaisen yhteiskunnan paineisiin pidentää työuria.

– On erittäin huolestuttavaa, jos ihmiset kokevat jo alle viisikymppisinä olevansa iän perusteella huonommassa asemassa. Nykyään ihmiset pysyvät hyväkuntoisina pidempään, eikä ole mitään lääketieteellisiä perusteita karsastaa viisikymppisiä työntekijöitä. Päinvastoin, verrattuna ruuhkavuosia eläviin 30–40-vuotiaisiin, viisikymppisillä voi olla enemmän mahdollisuuksia paneutua työuraan, puhumattakaan iän kartuttamasta kokemuksesta ja osaamisesta, sanoo työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki Terveystalosta.

Maaliskuussa 2016 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista. Otos edustaa 18–70-vuotiaita suomalaisia maantieteellisen jakauman, iän ja sukupuolen mukaan.

Työtehtäviä ei mukauteta iän karttuessa

Vaikka työurien pidentäminen on pysynyt viime vuodet kestoaiheena julkisessa keskustelussa, organisaatioiden johtamiskäytännöissä se ei näy. Ikääntymisen vaikutuksia työtehtäviin on huomioitu työpaikoilla vähän. 42 prosentin mukaan sitä ei ole huomioitu millään tavalla ja 25 prosenttia ei tiennyt, onko niin tehty omalla työpaikalla.

– Ikäjohtamista ei tule ymmärtää kapeasti vain ikääntyvien työntekijöiden huomioimiseksi. Työelämässä on tärkeää panostaa kaikkien ikäryhmien tarpeisiin: niin nuorten työuran aloittamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen kuin ikääntyvien työssä jaksamiseen. Monimuotoinen henkilöstörakenne kertoo työyhteisöstä, jossa kiinnitetään huomiota kaikkien työntekijöiden yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Tämä ennaltaehkäisee syrjintää, parantaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja me-henkeä, mikä näkyy parempana työssä suoriutumisena, sanoo Pihlajamäki.

Hänestä ratkaisevia ovat johdon asenteet ja toimintamallit. Johtajilla ja esimiehillä on tärkeä rooli valmentajina, joiden tulee tunnistaa työntekijöiden hiljainen tieto ja saada ihmisten vahvuudet esiin.

Puolet suomalaisista uupuu työssään

Mikä sitten auttaa pysymään työelämässä pidempään? Vastaajien mukaan tärkeimmät tekijät ovat hyvä terveys ja työilmapiiri. Yllättävänä voidaan sen sijaan pitää sitä, että vähiten merkityksellisiksi nähtiin työtehtävien keventäminen ja työtehtävissä tapahtuvien muutosten vähentäminen.

– Tämän voi tulkita niin, että ihmiset eivät ajattele ikääntymisen väistämättä aiheuttavan ongelmia työssä jaksamiselle tai vaikuttavan kykyyn oppia uutta, Pihlajamäki huomauttaa. Toisaalta työuupumus muodostaa uhan työssä jaksamiselle: kyselyn mukaan puolet suomalaisista on kokenut työssä uupumista, ja kaksi kolmasosaa kokee sen vaikuttaneen negatiivisesti työtehtävien tekemiseen. Vain kuudelle prosentille työn henkinen rasittavuus ei ollut lainkaan ongelma.

– Työuupumukselle voivat altistaa sekä työntekijän persoonaan että työolosuhteisiin liittyvät tekijät. Sen syntymiseen vaaditaan kuitenkin elämäntilanteen, henkilökohtaisten ominaisuuksien ja työn yhteisvaikutus työolojen kanssa. Työpaikalla työuupumista ehkäistään parhaiten huolehtimalla työolosuhteiden säännöllisestä arvioinnista, työyhteisön jatkuvasta kehittämisestä ja puuttumalla epäkohtiin, korostaa Pihlajamäki.

Ongelmat työssä jaksamisessa heijastuvat myös muille elämänalueille ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin: lähes 60 prosenttia sanoi työssä uupumisen vaikuttavan negatiivisesti ihmissuhteisiin ja 56 prosenttia vapaa-ajan aktiviteetteihin.

– Positiiviset ihmissuhteet ja aktiivinen elämäntapa, johon kuuluu säännöllisesti esimerkiksi liikuntaa, ovat kuitenkin tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta ja lisäävät myös työssä jaksamisen edellytyksiä, Pihlajamäki sanoo.

Lisätietoja:
Työterveyden ylilääkäri, Minna Pihlajamäki, Terveystalo, minna.pihjalamaki@terveystalo.com

Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja 170 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti yli 6 800 terveydenhuollon ammattilaista, ja on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2015 oli yhteensä 75,7 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen 68,6 miljoonaa euroa. www.terveystalo.com

Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa. Kyselytutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy.