10.5.2017 9:03

Apua, lapsi kaatui ja nyt heiluu hammas!

Lasten tapaturmista selvitään usein säikähdyksellä tai mustelmilla, mutta joskus hampaiden saamalla tällillä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Oireet on syytä ottaa todesta: maitohampaiden kovat kokemukset voivat vaikuttaa pysyviin hampaisiin.


Lasten tapaturmaherkkyys näkyy myös hammasvammojen tilastoissa: koululaisista yhdellä neljästä on ollut elämänsä aikana hammasvammoja ja arvioiden mukaan 70–90 prosenttia hampaisiin vaikuttavista tapaturmista sattuu ennen 19 ikävuotta. Kaikista ennen esikouluikää sattuneista tapaturmista 18 prosenttia kohdistuu hampaisiin.

– Suurin alttius hammastapaturmille on 2–4-vuotiailla, jotka vasta opettelevat liikkumista ja kehonhallintaa. Toinen piikki tulee 8–10-vuotiailla, kun lapset aloittavat harrastuksia, sanoo erikoishammaslääkäri Kristiina Oikarinen-Juusola Terveystalosta.

Hän kuitenkin korostaa, että lasten liikkumista ei ole syytä rajoittaa tapaturmien pelossa. Toki turvallisuus kannattaa ottaa huomioon: esimerkiksi trampoliinilla hypitään yksi kerrallaan ja kontaktiurheilussa käytetään asianmukaisia suojavarusteita.

Maitohampailla ei ole niin väliä – väärin!

Useimmiten hampaisiin kohdistuvat iskut osuvat yläetuhampaisiin, ja yleisin seuraus on näkyvän osan eli kruunun lohkeaminen. Hammas voi myös siirtyä huuleen tai kitalakeen päin tai jopa irrota kokonaan. Näkyvää lohkeamista turmiollisempaa on hampaan painuminen sisäänpäin. Se haittaa hermotusta ja verenkiertoa, mikä altistaa hampaan tulehduksille tai juuren pinnan vaurioille.

Moni saattaa ajatella, etteivät maitohampaiden vauriot ole niin vaarallisia – nehän vaihtuvat joka tapauksessa pysyviin hampaisiin myöhemmin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa:

– Kaikki maitohampaille sattuneet kolahdukset voivat vaikuttaa pysyviin hampaisiin. Vaikka pysyvät etuhampaat puhkeavat usein vasta kuusivuotissyntymäpäivän jälkeen, ne alkavat kehittyä leukaluun sisällä jo 1-vuotiaalla. Kehitysvaiheessa tulleet tällit voivat aiheuttaa kiillevaurion, joka näkyy puhjenneessa hampaassa kiilteen kuoppina tai värimuutoksina, Oikarinen-Juusola kertoo.

Maitohampaan irtoaminen ennen aikojaan voi puolestaan aiheuttaa ikenen ja hammasta ympäröivän kudoksen paksuuntumista. Se voi vaikeuttaa ja jopa viivästyttää pysyvien hampaiden puhkeamista. Tarvittaessa puhkeamista voidaan helpottaa kirurgisella toimenpiteellä.

Pysyvät hampaat kehittyvät pitkään puhkeamisen jälkeen

On hyvä muistaa, että pysyvien hampaiden kehitys jatkuu vielä kauan puhkeamisen jälkeen. Siinä vaiheessa, kun etuhammas ilmestyy ikenestä näkyviin, sen juuresta vain kolmasosa on kehittynyt. Vasta 9-10-vuotiaalla juuri on kokonaan valmis.

– Tapaturma voi pysäyttää tämän kehityksen. Hammas voi säilyä pitkään oireettomana, vaikka sen verenkierto ja hermotus olisivat katkenneet ja hammas olisi todellisuudessa ontto. Lopulta se voi tulehtua vasta kuukausien tai jopa vuosien kuluttua, Oikarinen-Juusola sanoo.

Hänen mukaansa pieneltäkin tuntuvia vammoja kannattaa käydä näyttämässä hammaslääkärillä, sillä tapaturman välittömien seurausten kirjaaminen voi osoittautua myöhemmin tärkeäksi.

– Jo vakuutusyhtiötä varten tarvitaan hyvä dokumentaatio, mutta erityisesti pysyville hampaille sattuneiden tapaturmien seurauksia voidaan joutua hoitamaan vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä.

Nyt kolahtivat hampaat – näin arvioit hoidon ja ensiavun tarpeen

  • Tuleeko verta? Ensimmäiseksi on hyvä tarkistaa, vuotaako veri huulesta vai hampaan ja ikenen välisestä liitoksesta. Jos verta tulee ikenestä, pitää ehdottomasti lähteä hammaslääkäriin.
  • Puuttuuko pala? Lohkeamat voidaan korjata normaalisti paikkamateriaalilla, jos ydin on säilynyt vauriotta. Maitohammas joudutaan usein poistamaan, jos sen ydin paljastuu, mutta pysyvä hammas yritetään saada toipumaan.
  • Onko hammas siirtynyt? Kokeilkaa, menevätkö lapsen hampaat purennassa normaalisti yhteen. Jos eivät, hammas voi olla siirtynyt, jolloin sitä pitää näyttää hammaslääkärille. Pysyvä hammas voidaan siirtää takaisin paikalleen ja kiinnittää joksikin aikaa kiskotuksella.
  • Irtosiko koko hammas? Erityisesti jos kyse on pysyvästä hampaasta, tarvitaan välitöntä hoitoa: kun hammas saadaan tunnissa takaisin kuoppaan, ennuste on hyvä. Kaksikin tuntia heikentää ennustetta, ja puolen päivän viiveellä on hyvin epätodennäköistä, että hammasta enää saadaan paikalleen. Myös oikealla ensiavulla on iso merkitys. Hampaan voi itse yrittää painaa takaisin kuoppaan ennen vastaanotolle lähtöä. Jos se ei onnistu, paras paikka hampaalle on lapsen suu, jossa sylki suojaa sitä. Jos se ei ole mahdollista, hammas säilötään maitoon. Irronnutta maitohammasta sen sijaan ei saa laittaa takaisin kuoppaan.
  • Pystyykö hampailla haukkaamaan? Hampaiden aristaminen kolauksen jälkeen on normaalia, ja niiden kannattaakin antaa toipua jonkin aikaa. Jos normaali syöminen ei kuitenkaan onnistu samana päivänä, on hyvä käydä näyttämässä vammaa asiantuntijalle.
  • Jos kyse on taaperosta, on syytä tarkkailla, syökö ja nukkuuko hän normaalisti – syömättömyys ja levottomuus ovat pienen lapsen keinot kertoa, että jokin on huonosti.