10.8.2009 9:30

Masennuksesta toipuu, kun hoitoa saa nopeasti

– Masennus on kansantauti, jonka joka viides sairastaa elämänsä aikana ainakin kerran. Esimiesten on hyvä tietää, että noin puolet masennustapauksista on yhteydessä työhön, toteaa työterveyslääkäri Heini Ahveninen.


Ahveninen kuvaa Työterveyslääkäri 2/09 julkaistussa artikkelissa masennuksen hoitoa Terveystalon työterveyshuollossa, jossa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla on koulutettu työterveyshoitajia depression hoitoon.

Masentuneen työkyky alenee

Masennuksesta aiheutuvat kustannukset ovat Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan 5 – 10 prosenttia BKT:stä. Kustannuksista suurin osa toteutuu sairauspoissaoloista sekä muusta työn tuottavuuden alenemisesta. Hoitamattoman masennuksen aiheuttaman työkyvyn aleneman on arvioitu vastaavaan vähintään puolta työpäivää kahdessa työviikossa.

Haastetta tuo se, että masennuksen tunnistaminen on usein vaikeaa oireiden moninaisuuden johdosta. Työterveyshuollossa keinoja tunnistaa piileväkin masennus kuitenkin löytyy esimerkiksi työterveystarkastusten ja sairasvastaanottojen yhteydessä. Myös sairauslomapäivien kertymä tai alkoholinkulutuskyselyjen pohjalta tehdyt terveystarkastukset tuovat esiin kuormittuneita tai piilomasentuneita henkilöitä.

– Työpaikoilla varhaisen puuttumisen tai arvostavan puheeksioton keinoin esimiehet voivat oleellisesti aikaistaa masennuksesta kärsivän ohjautumista tilanteen selvittelyihin oli sitten kyse alkavasta työuupumuksesta, muusta työmotivaation puuttumisesta tai masennuksesta, Ahveninen kirjoittaa.

Ahvenisen mukaan kynnys työterveyshuoltoon hakeutumisessa on työntekijälle matala, ja esimerkiksi Terveystalossa on valmiutta havaita, diagnostisoida ja hoitaa depressiota. Tätä on harjoiteltu muun muassa työterveyshoitajien koulutusryhmissä ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen viitoittamalla tavalla.

Osaava hoitokontakti on avain toipumiseen

Lievän masennuksen tapauksessa työterveyshoitajat tapaavat ja seuraavat siitä kärsivää suunnitelmallisesti. Lääkäri vastaa keskivaikean ja vaikean masennuksen lääkityksestä ja hoidon tehosta.

– Tärkein ennuste hoidon onnistumisesta on varhain aloitettu, nopea ja hyvin siedetty lääkehoito, johon liittyy psykoedukaatio eli aivojen tiedonkäsittelyn ja ajatusten sekä tunteidenmuodostumisen välisten yhteyksien selkeyttämistä. Oikeata lääkitystä ja tietoa oman ajattelun ja käyttäytymisen vaikutuksesta parantumiseen pidetään merkittävänä hoidon onnistumisessa. Sairausloma voidaan mahdollisesti ehkäistä, kun oikeaan hoitoon yhdistetään jo varhain luottamuksen synnyttäminen esimiehen ja työntekijän välille. Keskivaikea tai vaikea masennus voi kuitenkin vaatia sairauslomaa kahdesta viikosta puoleen vuoteen, Ahveninen kirjoittaa.

Ahveninen muistuttaa, että tavoitteet energisoivat ihmistä ja että jokaiselle on tärkeätä tuntea olevansa hyväksytty, kyvykäs ja arvostettu.

– Työyhteisön on hyvä tehokkuusvaatimuksiensa ohella pitää huolta yhteisöllisyydestä eli ns. me-hengestä. Arvosteluakin ihminen kestää, kun kokee sen koskevan työtään eikä itseään.

Kansantautimme masennus ei katso ikää, koulutusta eikä asemaa. Johtajat ja työntekijät sairastuvat samalla tavoin.

– Useimpia voidaan auttaa, mutta tehokasta hoitoa tavoiteltaessa aloittamisen nopeus ratkaisee, työterveyslääkäri Heini Ahveninen toteaa.

LISÄTIETOA:

työterveyslääkäri Heini Ahveninen, heini.ahveninen@terveystalo.com