Kolonoskopia eli paksusuolen tähystys

Kolonoskopialla tutkitaan paksusuolti ja ohutsuolen loppuosa. Yleisin syy tähystää paksusuolta on pitkään jatkunut ripuli. Kolonoskopiaa käytetään myös, jos potilaalla on ummetusta, suolen toiminta on muuttunut tai tulee verenvuotoa suolistosta.


Tähystys tehdään usein näissä tilanteissa:

  • Verenvuoto peräsuolesta, ellei syy peräaukossa
  • Epäselvä raudanpuuteanemia
  • Ulosteen veritutkimuksessa todettu positiivinen löydös
  • Krooninen ripuli
  • Epäily tulehduksellisesta suolisairaudesta tai kasvaimesta
  • Vatsakipu, johon liittyy suolen toiminnanhäiriöitä
  • Yhdellä tai useammalla lähisukulaisella paksu- tai peräsuolen syöpä (tähystys 50-vuotiaana tai 5 v. aikaisemmin kuin sukulaiset sairastuneet)

Seurantatutkimuksena:

  • Poistetun paksusuolikasvaimen seuranta
  • Tulehduksellisen suolisairauden seuranta
  • Perinnöllisen syöpätaipumuksen seuranta

Tähystys kestää 15-30 minuuttia. Käytössämme on uusinta mallia oleva laitteisto. Tutkimuksessa taipuisa tähystin viedään peräaukon kautta läpi laskevan, poikittaisen ja nousevan paksusuolen umpisuolen pohjaan saakka. Tähystyksessä otetaan rutiinikoepalat ja lisäksi koepalat poikkeavista löydöksistä. Todetut varhaisvaiheen kasvaimet voidaan poistaa polttavan sähkösilmukan avulla.

Tutkimusta varten paksusuoli huuhdellaan juomalla imeytymätöntä nestettä, joka tekee ripulin. Esilääkkeen tutkimukseen saa, jos sopii asiasta lääkärin tai hoitajan kanssa ja saapuu tutkimuspaikalle tuntia ennen tähystystä (ei omalla autolla, saattaja suotava).

Lähde: Endoskopistin käsikirja, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry, 2002.