5.10.2010 13:49

Katkokävely vaivaa varttuneita

Valtimonkovetustaudin aiheuttamat alaraajavaltimoiden ahtaumat tai tukokset aiheuttavat katkokävelyä.


Monet varttuneemmat ihmiset kärsivät ns. katkokävelyvaivasta. Yli 60-vuotiaista miehistä noin 5 % ja naisista noin 2,5 % kärsii valtimoahtaumien aiheuttamasta katkokävelystä.

Lääkärin vastaanotolla voidaan 20 %:lla 65-75-vuotiaista todeta alaraajojen valtimonkovetustauti, mutta vain joka neljännellä heistä on tästä taudista johtuva alaraajaoire. Toisaalta on arvioitu, että jopa puolella alaraajojen valtimonkovetustautia sairastavilla potilailla olisi jalkakipuja, jalkojen tunnottomuutta tai muita epämääräisiä oireita, jotka yhdistetään ?normaaliin vanhenemiseen? ja potilas ei hakeudu lääkärin vastaanotolle.

Valtimonkovetustaudin aiheuttamat alaraajavaltimoiden ahtaumat tai tukokset johtavat laajaan oirekirjoon. Potilas voi siis olla täysin oireeton jalkojensa suhteen vaikka lääkärin tutkimuksessa todettaisiin selvät merkit jalkojen valtimoverenkierron heikkenemisestä. Tavallisin oire on ns. katkokävely, jolla tarkoitetaan rasituksessa pohkeisiin, reisiin, pakaroihin tulevaa kipua, joka helpottaa pysähtymällä. Levossa ilmaantuva valtimoperäinen jalkasärky kielii jo varsin merkittävästä valtimoviasta ja pahimmillaan jopa kuolion uhasta.

Doppler-tutkimus

Jalkojen valtimoverenkierron tila voidaan pääsääntöisesti määrittää vastaanottokäynnillä ns. kynä-doppler-laitetta hyväksikäyttäen. Osaavissa käsissä tämä tutkimus antaa hyvän kuvan mahdollisen alaraajavaltimotaudin vaikeusasteesta ja muita jatkotutkimuksia ei valtaosassa tapauksia tarvita. Valtimoiden ultraääni- ja varjoainekuvauksia käytetään suunniteltaessa valtimotoimenpiteitä kuten pallolaajennusta tai leikkausta. Doppler-tutkimuksella voidaan myös erottaa valtimoperäinen katkokävely muista syistä johtuvasta katkokävelystä.

Miten katkokävelyä voi hoitaa?

Katkokävelypotilaan hoidon tavoitteena on valtimonkovetustaudin riskitekijöihin (tupakointi, verenpainetauti, sokeritauti, kohonnut kolesteroli) vaikuttaminen ja paras mahdollinen lääkkeellinen hoito. Tällä tarkoitetaan lääkkeellistä tukea tupakoinnin lopettamiseen, tarvittaessa verenpainetaudin, sokeritaudin ja kohonneen kolesterolin lääkehoitoa tai hoidon tehostamista sekä asetyylisalisyylihapon liittämistä lääkitykseen. Näin voidaan parantaa potilaan elinennustetta, vähentää jalan kuolion uhkaa sekä parantaa potilaan toimintakykyä. Säännöllinen liikunta kuuluu katkokävelypotilaan hoitoon lievittäen sekä oiretta että parantaen potilaan elinennustetta. Ohje onkin usein kuulunut: ?Tupakka pois ja kävelyä?, muita riskitekijöitä unohtamatta. Jos valtimonkovetustauti aiheuttaa invalidisoivan oireen ja em. lääkkeellinen hoito on toteutettu, harkitaan tapauskohtaisesti pallolaajennus- tai leikkaushoitoa.

Pekka Kuukasjärvi