A(H1N1) -influenssa eli "sikainfluenssa"
Kaikilla Terveystalon lääkäriasemilla hoidetaan influenssaan tai influenssan jälkitauteihin sairastuneita potilaita. Terveystalon lääkärit tutkivat vastaanotolla potilaan ja kirjoittavat tarvittaessa lääkereseptit esimerkiksi Tamiflusta.
Sikainfluenssatestin hinta on Terveystalossa 135 euroa.
Sikainfluenssarokotukset
Julkinen terveydenhuolto huolehtii kansalaisten sikainfluenssarokotuksista. Rokotteita ei ole mahdollista esimerkiksi ostaa apteekeista yksityisesti.
Jokainen kunta tiedottaa alueensa väestön rokotusaikatauluista.
Terveystalo seuraa jatkuvasti A(H1N1)- eli ns. sikainfluenssatilanteen kehittymistä. Päivitämme tällä sivustolla olevia tietoja sekä muuta ohjeistustamme tarpeen mukaan. Löydät uusimmat tiedot ja ohjeet alta.
Sikainfluenssarokote ja allergiat
Miltei kaikki allergiset voivat ottaa sikainfluenssarokotteen.
Rokote sisältää apuaineita ja jäämiä aineista, joille jotkut ihmiset saattavat olla allergisia. Näiden aineiden määrät ovat kuitenkin niin vähäisiä, että vakavan allergisen reaktion vaara on epätodennäköinen.
Rokotetta ei anneta, jos henkilö on aiemmin saanut anafylaktisen eli hengenvaarallisen reaktion jollekin rokotteen aineosalle tai jäämäaineelle. Näitä ovat kananmunan ja kananpojan proteiini, ovalbumiini, formaldehydi, gentamysiinisulfaatti ja natriumdeoksikolaatti.
Määrien pienuuden vuoksi on hyvin epätodennäköistä, että voimakkaastikaan kananmunalle allerginen henkilö saa rokotteesta yliherkkyysreaktiota.
Yliherkkyys penisilliinille ja muille tavallisille antibiooteille ei estä rokottamista.
Sikainfluenssarokotteen haittavaikutukset
Sikainfluenssarokotteen mahdollisia haittavaikutuksia ovat pistoskohdan paikalliset reaktiot kuten punoitus kuumotus, turvotus ja kipu. Lisäksi voi ilmetä kuumetta, lihas- ja nivelkipuja tai päänsärkyä. Paikallisoireita, särkyjä ja kuumetta voi hoitaa tavallisilla kuume- ja kipulääkkeillä.
Henkeä uhkaavia tai pitkäaikaisia haittoja rokotteesta ei ole odotettavissa.
Rokote ei voi aiheuttaa sikainfluenssaa.
Lähde: THL
Epidemiatilanne
28.1.2010
Influenssa A(H1N1)v -tilannekuva
Suomessa on varmistettu kaikkiaan 7665 A(H1N1)v -tartuntaa. Epidemia käynnistyi lokakuun alussa (viikot 41–42), huippu saavutettiin ensin pohjoisessa (viikot 43–45) ja sitten etelässä (viikot 45–48). Vuoden lopusta alkaen koko maassa positiivisia löydöksiä on ollut alle 10 viikossa.
Suomessa on todettu 43 influenssa A(H1N1)v -infektioon liittyvää kuolemantapausta (iän mediaani, 56 vuotta; vaihteluväli; 1-88): heistä 4 oli lapsia, 25 miehiä ja 39:lla oli tiedossa perustauti.
Kaikissa Euroopan maissa influenssa-aktiviteetti on vähäistä tai keskitasoa, ja trendi on suurimmassa osassa maita laskeva tai stabiili. Ruotsissa on todettu 25 kuolemantapausta, Norjassa 29 ja Tanskassa 30.
Suomeen on tuotu 2,8 miljoonaa rokoteannosta, joista suurin osa on jaettu lääkekeskuksiin ja sairaala-apteekkeihin: yli 24-vuotiaiden perusterveiden henkilöiden rokotukset alkaneet http://www.ktl.fi/portal/16812
Lähde: THL
13.11.2009
Influenssa A(H1N1)v- eli ns. sikainfluenssatartunnat lisääntyivät Suomessa viikolla 46 merkittävästi. Myös yhteydenotot Terveystaloon ovat lisääntyneet ja ajoittain puhelinliiikenteessämme on ollut tästä johtuvaa hitautta.
Terveystalossa tutkitaan ja hoidetaan potilaita, jotka epäilevät sairastuneensa tai ovat sairastuneet influenssaan.
Tiviistelmä viimeisimmistä sikainfluenssauutisista (13.11.09):
- Suomessa on varmistettu kaikkiaan 3 472 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Tartunnat lähtivät lisääntymään lokakuun alussa ensin pohjoisessa ja nyt myös etelässä.
- Suomessa on todettu 7 influenssa A(H1N1)v -infektioon liittyvää kuolemantapausta.
- Influenssatartunnat ovat lisääntyneet myös monissa muissa Euroopan maissa.
- Suomeen on tuotu 794 000 rokoteannosta, joista 637 000 on jaettu lääkekeskuksiin ja sairaala-apteekkeihin.
- Eri puolilla Suomea rokotetaan nyt riskiryhmiin kuuluvia kunkin oman asuinkunnan terveyskeskuksissa tai terveyskeskuksen osoittamassa paikassa.
Ajankohtaista tietoa sikainfluenssasta löytyy lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n verkkosivuilta osoitteesta www.thl.fi.
Kuntakohtaista tietoa sikainfluenssarokotuksista löytyy mm. kuntien verkkosivuilta.
Kysy influenssasta -puhelin palvelee arkisin klo 9-18
Kysy influenssasta -puhelinpalvelu on kansalaisten käytettävissä arkipäivisin klo 9-18. Puhelimesta saa vastauksia yleisiin sikainfluenssaa ja rokotteita koskeviin kysymyksiin.
Puhelin palvelee:
- suomeksi numerossa 0800 02277
- ruotsiksi numerossa 0800 02278
Suomen Punaisen Ristin työntekijät antavat puhelimessa vastauksia yleisiin sikainfluenssaa ja sikainfluenssarokotuksia koskeviin kysymyksiin. HUOM: Puhelimessa ei anneta soittajien terveydentilaa koskevaa neuvontaa.
Kunnat järjestävät rokotukset ja tiedottavat asukkailleen rokotusten ajankohdista ja paikoista sekä siitä, kuka rokotetta milloinkin saa. Rokotukset tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, koska rokotetta saadaan Suomeen erissä. Ensin rokotetaan sikainfluenssan vaikeille tautimuodoille altteimmat väestöryhmät.
Valtaosalla sairastuneista sikainfluenssa muistuttaa tavallista kausi-influenssaa.
6.11.2009
Influenssaepidemia on laajenemassa nopeasti Suomessa. Epidemian levitessä suuri osa kuumeiseen hengitystieinfektioon sairastuvista sairastaa influenssaa. Valtaosa tähän influenssaan sairastuneista saa lievän taudin, joka muistuttaa paljon joka talvista ns. kausi-influenssaa. Osalla potilaista tauti on kuitenkin hyvin raju ja voi johtaa komplikaatioihin.
Mikäli taudinkuva on hyvin voimakasoireinen tai jos potilas kuuluu ns. riskiryhmään, sairaus vaatii lääkärin tekemän hoitoarvion. Tällöin potilaalle aloitetaan yleensä Tamiflu tai Relenza hoito. Nämä ovat virusantibiootteja, jotka tehoavat sikainfluenssavirukseen. Samoin mikäli infektio lievenemisvaiheen jälkeen voimistuu uudelleen, viittaa tämä bakteeritulehduskomplikaatioon ja lääkärin vastaanottokäynti on aiheellinen.
Kaikilla Terveystalon lääkäriasemilla hoidetaan influenssaan tai influenssan jälkitauteihin sairastuneita potilaita.
Rokotukset
Julkinen terveydenhuolto huolehtii kansalaisten sika-influenssarokotuksista. Rokotteita ei ole mahdollista esim. ostaa apteekeista yksityisesti. Jokainen kunta tiedottaa alueen väestön rokotusaikatauluista.
21.10.2009
Influenssa A(H1N1)v tautitapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti Rovaniemellä viimeisen viikon aikana. Muualla Suomessa ei ole toistaiseksi todettu tapausten laajamittaista lisääntymistä.
Myös osassa aikaisempia influenssaepidemioita taudin leviäminen on alkanut nimenomaan pohjoisesta Suomesta ja on todennäköistä, että epidemia laajenee nopeasti myös muualle Suomeen.
17.9.2009
Influenssatilanne on säilynyt Suomessa ennallaan. Suomi on tilannut rokotetta koko kansalle. Tarkoituksena on antaa kaksi annosta täsmärokotetta jokaiselle kansalaiselle syksyn 2009 ja talven 2010 aikana. Päätöstä rokottamisesta ja sen käytännön toteutuksesta ei ole vielä tehty.
15.9. mennessä Suomessa oli todettu 244 varmistettua influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Maassa ei ole havaittu nopeaa tapausmäärien lisääntymistä tai laajoja yhteisötartuntoja.
Sikainfluenssa-pandemia on levinnyt eteläisellä pallonpuoliskolla ja tropiikissa siellä meneillään olevana tavanomaisena influenssakautena. Lukuisissa Euroopan maissa on paikallisia influenssatapauksia. Isossa-Britanniassa sairastavuus on osin laskussa, mutta Ruotsissa se on kohtalaista ja lisääntymässä.
Kansalaisten yleisiin sikainfluenssaa koskeviin kysymyksiin vastataan THL:n ”Kysy influenssasta -puhelimessa” numerossa 0800 02277 ma–pe klo 12–18.
Lähde: THL
9.9.2009
Suomessa on varmistettu kaikkiaan 218 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Varmistettujen tartuntojen lukumäärä ei kerro koko epidemiatilannetta, koska laboratoriotutkimuksia ei enää tehdä kaikissa epäilyissä. Merkkejä nopeasta tapausmäärien lisääntymisestä tai laajoista yhteisötartunnoista ei ole ollut.
Iso-Britanniassa tapausmäärät ovat laskussa ja Irlannissa lisääntymässä. Kreikka, Unkari, Malta, Alankomaat, Ruotsi ja Norja ovat raportoineet ensimmäiset kuolemantapaukset.
Lähde: www.thl.fi (4.9.2009)
28.8.2009
Suomessa on todettu kaikkiaan 210 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Suomessa ei ole viitteitä yhteisötartunnoista eikä Suomi ole vielä influenssaepidemiatilanteessa.
Euroopan tautikeskuksen mukaan maailmassa on raportoitu yhteensä 250 000 tapausta mukaan lukien 2 572 kuolemaa. EU/EFTA-maista on raportoitu yhteensä noin 43 000 tapausta, joista runsaat kolmasosa Isossa-Britanniassa sekä kolmasosa Saksassa.
Iso-Britanniassa tapausmäärät ovat laskussa, muualla Euroopassa ei ole viitteitä varsinaisesta epidemiasta.
Influenssaepidemia on laajentunut erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla ja Kaakkois-Aasiassa niiden normaalina influenssakautena.
28.8.2009
Alle 3-vuotiaat eivät enää kuulu viruslääkkeillä aina hoidettaviin ryhmiin
Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitos poistaa suosituksestaan alle 3-vuotiaat ryhmistä, joille pyritään antamaan viruslääkitys epäiltäessä influenssaa. Pienet lapset sairastavat runsaasti eri virusten aiheuttamia hengitystieinfektioita, joita ei voida oireiden perusteella erotella toisistaan. Lieväoireisia alle 3-vuotiaita ei tarvitse lääkitä viruslääkkeillä.
Epäiltyyn tai varmistettuun influenssa A(H1N1)v -viruksen aiheuttamaan tautiin suositellaan edelleen annettavaksi viruslääkitys raskaana oleville, tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastaville, influenssapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilökunnalle sekä sairaalahoitoa tarvitseville.
Kaikki vaikeaoireiset influenssapotilaat voivat saada lääkärin harkinnasta lääkityksen
Hoitava lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä viruslääkityksen myös riskiryhmiin kuulumattomille vaikeaoireisille potilaille, jotka eivät kuitenkaan tarvitse sairaalahoitoa. Vaikka hoito aloitetaankin oireisiin perustuen, ennen varsinaista epidemiaa heidän infektionsa tulisi varmistaa laboratoriotestein. Influenssaepidemian alettua laboratoriotestejä ei välttämättä tarvita, vaan vaikeaoireiselle potilaalle voidaan määrätä viruslääkitys, jos kliiniset kriteerit täyttyvät.
Laboratoriot ovat lisänneet voimakkaasti kapasiteettiaan tehdä influenssa A(H1N1)v -virustestejä. Kaikkien sairastuneiden diagnoosia ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista varmistaa laboratoriotestein.
Lääkettä ei määrätä oireettomille henkilöille sairauden ehkäisemiseksi tai mahdollisen ulkomaan matkan aikaiseen tartuntaan varautumiseksi. Poikkeuksena ovat suuren riskin potilaat, kuten vakavaa veritautia sairastavat tai dialyysipotilaat.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Lääkelaitos antavat lääkkeiden määräämistä ja luovuttamista koskevat uudet määräykset, jotka ottavat huomioon nämä muutokset.
Lähde: THL
7.8.2009
Terveystalossa tutkitaan ja hoidetaan influenssa A(H1N1) (”sikainfluenssa”) potilaita
A(H1N1)-viruksen aiheuttaman ns. sikainfluenssan on todettu muistuttavan vakavuusasteeltaan tavanomaista kausi-influenssaa.
Asetus, jonka mukaan sikainfluenssa ei kuulu enää yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon tuli voimaan 27.7.2009. Samalla taudin hoito muuttui maksulliseksi, eli sikainfluenssapotilas maksaa tavanomaiset maksut lääkärikäynneistä sekä mahdollisesta vuodeosastohoidosta ja lääkkeistä.
Sikainfluenssan tyypilliset oireet
Sikainfluenssan tyypillinen oire on äkillisesti alkava korkea kuume, joka voi nousta jopa yli 40 asteeseen. Kuumeen ohella esiintyy usein kurkkukipua, kuivaa yskää, nenän tukkoisuutta, päänsärkyä ja lihaskipuja.
Kuume alkaa yleensä laskea kolmantena oirepäivänä ja palaa normaalitasolle 5 – 6 vuorokauden sisällä. Hengitystieoireet, kuten yskä ja nuha sekä limaneritys voivat lisääntyä ja jatkua yhdestä kahteen viikkoa vielä sen jälkeen, kun kuume on jo hävinnyt.
Sikainfluenssan toteaminen ja hoito
Sikainfluenssa todetaan kausi-influenssan tapaan yleensä oireiden ja kliinisten löydösten perusteella. Taudin määrittelyssä voidaan käyttää apuna veren tulehdusarvojen määrittämistä ja tarvittaessa influenssapikatestiä.
Potilaat, joilla oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät tarvitse lääkärin tekemää taudin määritystä eivätkä lääkehoitoa. Heidän tautinsa paranee kotihoidossa levolla.
Riskiryhmiin kuuluvat raskaana olevat ja henkilöt, joilla on seuraavia pitkäaikaissairauksia:
säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti)
keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saavat astmapotilaat)
diabetes
krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta,
potilaat, joiden sairastama tauti heikentää vastustuskykyä esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektiopotilaat,
potilaat, jotka saavat vastustuskykyä heikentävää hoitoa
krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastautisairaalloinen ylipaino,
sairaalloinen ylipaino (painoindeksi on yli 40)
Kuumetta voi alentaa parasetamolilla tai ibuprofeenilla, joita saa apteekista ilman reseptiä. Kuumeiselle potilaalle on myös tärkeää riittävä nesteiden nauttiminen.
Lapsille voidaan antaa sikainfluenssan oireisiin ensisijaisesti parasetamolia, vaihtoehtoisesti ibuprofeenia.
Sikainfluenssa voidaan hoitaa myös viruslääkkeellä joita ovat joko hengitettävä tsanamiviiri tai suun kautta kapseleina tai liuoksena otettava oseltamiviiri. Molempia käytetään kahdesti päivässä viiden päivän ajan.
Lääkkeet nopeuttavat oireiden häviämistä noin 1.5 vuorokaudella, kun lääkitys aloitetaan kahden vuorokauden kuluessa oireiden alusta.
Mitä tehdä, jos epäilee sairastavansa sikainfluenssaa?
Jos epäilee sairastavansa sikainfluenssaa, tärkeitä ohjeita ovat:
Lepää kotona ja vältä tarpeettomia ihmiskontakteja. Töihin, kouluun tai lastentarhaan ei tule mennä sairaana.
Yskiessä ja aivastaessa suojaa suu kertakäyttönenäliinalla. Heitä käytetty nenäliina roskiin. Jos kertakäyttönenäliinaa ei ole, yski/aivasta hihan yläosaan. Aivastamisen ja niistämisen jälkeen pese kädet vedellä ja saippualla tai puhdista ne alkoholipitoisella käsihuuhteella tai pyyhkeellä.
Lääkäriin kannattaa hakeutua seuraavien oireiden pohjalta:
tauti on hyvin voimakasoireinen,
korkea kuume kestää yli viikon,
rintaan pistää,
tunnet voimattomuutta tai poikkeuksellista väsymystä. Edellä kuvatut oireet saattavat viitata keuhkokuumeeseen tai sydänlihastulehdukseen.
kuuluu riskiryhmään (odottavat äidit, monisairaat).
Sikainfluenssa ja sairausloma
Sikainfluenssassa sairausloman tarve on tavallisimmin 5 – 7 vuorokautta.
Näin estät sikainfluenssan leviämistä
Sikainfluenssan tartuntavaaraa voi vähentää huolehtimalla käsihygieniasta ja välttämällä silmien, nenän tai suun koskettamista. Viruksen voi saada esimerkiksi likaisesta ovenkahvasta tai pisaratartuntana sairaan yskiessä tai aivastaessa.
Tutustu tarkempiin ohjeisiin tartuntavaaran vähentämiseksi (pdf):
Lähde: THL, www.thl.fi
Veli-Pekka Joki-Erkkilä, johtava ylilääkäri